Profiili

Oma valokuva

Helsinkiläistynyt ex-Jyväskyläläinen IT-alan yrittäjä, kirjanpitäjä, valkokaulusduunari, kauppatieteiden maisteri ja tietojärjestelmätieteen tohtoriopiskelija. Joskus saattaa lipsahtaa myös politiikan puolelle. Huhuista huolimatta en oikeasti ole kokoomusnuori, vaan lähinnä oikeistoliberaali.

Blogin kirjoittaminen on minulle ensisijaisesti keino omien ajatusten järjestelyyn aiheesta jos toisestakin. Erityisesti tekstit keskittyvät verotuksen, opiskelun, talouspolitiikan ja välillä yrittämisen tai sijoittamisenkin ympärille. Kirjanpitäjätaustani ja opintojeni vuoksi niistä aiheista voin kertoa tietävänikin jotakin.

Muita linkkejä
Yritykseni nettisivut löytyvät osoitteesta https://www.koskila.net. Mikäli asiat ja jutut joita päivittäin teen oikeasti kiinnostavat, niistäkin löytyy enemmän tietoa omilta nettisivuiltani.

21.2.2011

Svensktalande systemvetare

Akademik svenska - kulturella rikedom eller en relik från medeltiden?

Kaikkihan tuntevat Kielikeskuksen metodit jo ennalta - kielten kurssien ryhmät ovat pieniä, tunnit ovat käsittämättömiin aikoihin ja päällekkäin likimain kaiken kanssa, niistä ei yleensä voi neuvotella ja kursseilla on läsnäolopakko. Lisäksi kielten kurssien opintopiste/työmäärä -ratio on kaikista yliopiston kursseista luultavasti huonoin.

Perimmäinen ongelma toki nyt mainitsemiini ongelmiin on kieltenopetuksen liian vähäinen työntekijöiden määrä. Kielikeskuksen opettajat ovat yleensä erittäin ammattitaitoisia ja kurssit parhaimmillaan hyödyllisiä. Rajallinen määrä ihmisiä ei vaan ehdi mahdottomia.

Miksi näillä ikävillä ja työläillä kursseilla siis yleensäottaen riittää opiskelijoita? Silkasta rakkaudesta kieltenopiskelua kohtaanko?

Ehei.

Det här illustration beskriver varför vi alla
behöver svenska varje dag - NEJ!
Källan: wikipedia
Yliopistossa on eräs kielikeskuksen tarjoama mielenkiintoinen kurssi, jonka pääasiallinen tarkoitus tuntuu olevan opiskelijoiden nöyryyttäminen ja valmistumisen viivästyminen. Kyseinen kurssi kuuluu pakollisena opintosuunnitelmaan jotakuinkin kaikilla kandivaiheen opiskelijoilla. Se on useimmilla myös tutkinnon viimeisten suoritettavien kurssien joukossa, koska Kielikeskus hyväksyy kurssille ilmoittautujat opintopisteiden määrän perusteella (pidemmälle opiskelleet menevät siis innokkaiden uusien opiskelijoiden edelle, tavallaan toki looginen ja hyvä periaate mutta johtaa turhauttavaan kilpailuun paikoista pienen pienissä ryhmissä), ja kun ryhmiä ei järjestetä paljonkaan... Noh, niin. Katastrofi on valmis.

Kyseessähän on siis kaikkien rakastama Akademik svenska - akateeminen ruotsinkurssi. Kurssi, jolla ruotsia ennalta osaamaton opiskelija ei varmasti opi mitään KAIKEN opetuksen tapahtuessa ruotsiksi, ja ruotsia kohtuullisesti ennalta jo osaava opiskelija istuu turhautuneena pelaamassa hirsipuuta ja opettelemassa alan erikoissanastoa - "mobiltelefon", "webbläsare", "systemvetenskap", "akademik", "högskola" ja "Jag är Gunilla och jag kommer ifrån Göteborg..."

Niin - kurssi joka viivästyttää hyvin epävirallisen arvion mukaan noin kolmasosan ainakin tietojärjestelmätieteilijöistä valmistumista ja vie jopa 80% kielikeskuksen resursseista. Kurssi jonka ehkä 10% opiskelijoista valitsisi ellei se olisi pakollinen. Kurssi jonka pitämistä ruotsalainen opettajamme pyytää anteeksi. Akademik svenska.

Ainoita syitä akademik svenskan hajottavuuteen eivät suinkaan ole sen pakollisuus tai hyödyttömyys, vaan se käy myös verraten raskaaksi sekä opiskelijoille että opettajille. Opettajat nauttivat varmasti hurjasti huonosti motivoituneiden ja kieltä huonosti taitavien ryhmiensä opettamisesta, ja opiskelijat pitävät nelituntisista intensiivisistä luennoista järjestään paljon. Ai niin, unohdinko sanoa että suuri osa opiskelijoista ei ymmärrä tuon neljän tunnin aikana sanaakaan opetuksesta? Onko tämä nyt sitten edes pedagogisesti järkevää?

Jotain tuon neljätuntisen herkullisuudesta kertoo, että eräs opiskelutoverini joutuin erään tällaisen session päälle juomaan neljä päivää putkeen toipuakseen tuntien aiheuttamasta aivovauriosta.

Itse ymmärrän kyllä ruotsia, kun luen sitä, ja pysyn verraten hyvin tunnilla tai tv-ohjelman mukana jos jaksan keskittyä, mutta neljä tuntia on verraten paljon opetella asiaa joka ei kiinnosta pätkääkään. En olisi kovin motivoitunut naistutkimuksen - korjaan naisten sorrettua asemaa tutkivan sukupuolineutraalin tutkimuksenkaan nelituntisella luennolla, tuskin jaksaisin keskittyä edes tilastotieteen neljätuntista vaikka se jo merkittävästi akademik svenskaa motivoivampaa onkin - se sentään liittyy edes etäisesti opintoihini!

Erityisen kivaa on saksan ja ruotsin opiskelu samana päivänä. Kielet muistuttavat toisiaan ja siksi sekaavat toistensa opiskelua melko lahjakkaasti. Saksa on sentään kauppatieteiden alalla melko olennainen kieli, joskin Saksassakin pärjää pitkälle englannilla. Mutta ruotsi...

Toisaalta, ruotsin opiskelulle löytyy monia hyviä syitäkin, ja listaan tässä niistä tärkeimmät:

  • Ensimmäisenä piinkovia tilastollisia tosiasioita: Ruotsi on maailman 89. puhutuin kieli. Ruotsia äidinkielenään puhuu n. 10 miljoonaa ihmistä eli 0,15% maapallon väestöstä.
  • Vapaa-aikaan ja huvitteluun vetoava huomio: Ruotsi on matkailijalle tärkeä kieli, jolla tulee toimeen kaikissa pohjoismaissa Norjaa, Tanskaa ja Islantia lukuun ottamatta. (Suomenruotsia opiskelleilla tosin voi olla myös vaikeuksia ymmärtää eteläisessä Ruotsissa sijaitsevan Skoonen maakunnan murretta.)
  • Taloudellinen näkökulma: Ruotsi on heti Venäjän ja Saksan jälkeen Suomen tärkein kauppakumppani. Talouselämä-lehden mukaan vuonna 2008 Suomesta tehtiin Ruotsiin n. 300 000 liikematkaa, joilla hoidettiin tärkeitä liikeasioita ruotsalaisten yritysten edustajien kanssa. On täysin mahdollista, että joku näistä edustajista ei puhu lainkaan englantia.
  • Kielten opiskeluun liittyvä syy: Ruotsin osaaminen helpottaa toisen germaanisen kielen, saksan, opiskelua. Ruotsi kannattaa opetella ennen saksaa aivan samoin kuin esimerkiksi venäjän opiskelu kannattaa aloittaa perehtymällä ensin ruteenin kieleen.
  • Opiskelun vaivattomuus: Ruotsi on helppo kieli oppia. Ylioppilastutkintolautakunnan vuoden 2008 tilaston (s. 41) mukaan vain 627 abiturienttia joutui lykkäämään jatko-opiskelusuunnitelmiaan reputettuaan ruotsin keskipitkän oppimäärän (B-ruotsi) kokeessa.
  • Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä, pohjoismainen yhteistyö ja ihmisten välinen hyvä tahto:"Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön maamme ruotsinkielisen väestön kanssa sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa." (Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelma, s. 118) Mikäpä yleensäkään opettaisi ihmisiä paremmin arvostamaan jotakin asiaa, kuin pakottaminen sen opiskeluun?
Kaikki nämä erinomaiset syyt kopioitu Jani Korhosen blogista.


Fy fan och så vidare.

Hauska loppukevennys ja historiallinen viittaus.
Lähde: naurunappula

7 kommenttia:

  1. Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi."

    Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.

    lyyxem.freehostia.com/teljo.htm


    "Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia."

    "Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan."

    - Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori

    lyyxem.freehostia.com/1930.htm


    Vuonna 1905 yleistä äänioikeutta vastusti "Huusis"-lehti. Linkissä Tuulispään pilapiirros.


    Piikkilangalla aidattu koulu Espoossa talvella 1908

    Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkoitti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.

    kemts.freehostia.com/1900-alku.htm

    VastaaPoista
  2. Hämmentävä kommentti, mutta kiitokset linkeistä :D

    VastaaPoista
  3. Norjaan muutettuani olen vain kiitellyt suorittamaani pakkoruotsia (peruskoulu, lukio, yliopisto): vähintään kirjoitettua norjaa ja tanskaakin ymmärtää b-ruotsin pohjalta varsin hyvin. Norjassa on tälläkin hetkellä paljon vapaita työpaikkoja ja paljon paremmat palkat kuin Suomessa. Joten jos Suomessa loppuvat työt, on huomattavasti helpompi lähteä myös tänne (tai muihin pohjoismaihin) työnhakuun jos on tuota ruotsia opiskellut. Ja ainakin täällä Norjassa tiedetään, että suomalaiset osaavat ruotsia.

    VastaaPoista
  4. Kiitokset kommentista!

    Kuinkahan moni suomalainen ruotsin kielen taidosta sitten hyötyy? Esimerkiksi jos ruotsin tilalla olisin opiskellut saksaa, ymmärtäisin saksalaisia (82 miljoonaa ihmistä), itävaltalaisia kohtalaisesti (8,4 miljoonaa) ja kirjoitetusta tekstistä jotenkin myös puolaa ja hollantia.

    Jos olisin opiskellut ruotsin tilalla venäjää, olisin opiskellut merkittävimmän rajanaapurimme kieltä jota osaa 165 miljoonaa ihmistä. Sekä Venäjä että Saksa ovat muistaakseni Ruotsia merkittävämpiä kauppakumppaneita Suomelle, ja niiden kielet ovat laajemmalle levinneitä ja yksinkertaisesti vain käytetympiä ja hyödyllisempiä kuin ruotsi.

    Lisäksi esimerkiksi Itävallassa ja pitkälti Alankomaissakin palkkataso ei häpeä Suomen eikä edes Norjan palkkatason rinnalla. Puola ja Venäjä ovat asia erikseen, mutta toki siellä hintatasokin on ihan eri :)

    Lisähajotuksen omalta osaltani lisää se, että eihän kukaan ohjelmoi Ruotsiksi, enkä todellakaan pääse tekemään merkittävissä ohjelmointiprojekteissa edes akateemisella ruotsintaidollani lokalisaatioduunia (ja hyvä niin), se teetetään natiiveilla puhujilla tai ammattikääntäjillä. IT-alalla englanti on muutenkin dominoiva kieli, tutuntuttuni Digialla, Samcomilla tai Tiedolla eivät kuulemma juuri ruotsia käytä...

    VastaaPoista
  5. Jag bara testa...

    VastaaPoista
  6. Du anser att man kunde ha mera nytta av att studera Ryska eller tyska, hur ser du på finlandssvenskarna, skulle vi också få ha samma val möjlighet eller skulle vi trots allt måsta läsa den akademiska finskan?

    Så länge vi enligt grundlagen har två nationalspråk;svenska och finska är det väl det vi skall studera i förstahand, men om ryska skulle bli ett tredje nationalspråk skulle situationen vara annorlunda!

    VastaaPoista
  7. Huh, en edes yritä vastata ruotsiksi.. ;)

    Niin pitkään kun ruotsi tosiaan on toinen kansalliskielemmme, en näe että suomenruotsalaisilla olisi tarvetta opiskella suomea tai suomalaisilla ruotsia. :)

    Mikäli tilanne muuttuu, ja Suomesta tulee yksikielinen, pitäisi toki kaikkien suomalaisten mielestäni osata suomea.

    VastaaPoista