Profiili

Oma valokuva

Helsinkiläistynyt ex-Jyväskyläläinen IT-alan yrittäjä, kirjanpitäjä, valkokaulusduunari, kauppatieteiden maisteri ja tietojärjestelmätieteen tohtoriopiskelija. Joskus saattaa lipsahtaa myös politiikan puolelle. Huhuista huolimatta en oikeasti ole kokoomusnuori, vaan lähinnä oikeistoliberaali.

Blogin kirjoittaminen on minulle ensisijaisesti keino omien ajatusten järjestelyyn aiheesta jos toisestakin. Erityisesti tekstit keskittyvät verotuksen, opiskelun, talouspolitiikan ja välillä yrittämisen tai sijoittamisenkin ympärille. Kirjanpitäjätaustani ja opintojeni vuoksi niistä aiheista voin kertoa tietävänikin jotakin.

Muita linkkejä
Yritykseni nettisivut löytyvät osoitteesta https://www.koskila.net. Mikäli asiat ja jutut joita päivittäin teen oikeasti kiinnostavat, niistäkin löytyy enemmän tietoa omilta nettisivuiltani.

23.5.2011

Metsästä tuottoa

Tämä teksti on jatkoa aiemmalle kirjoitukselleni Metsän omistamisen sietämätön hyväntekeväisyys.

Käyn läpi pari mahdollista tapaa saada hyötyä ja jopa tuottoa metsästä (kyllä - se on kuin onkin mahdollista!), mukana on jopa pientä sijoitusvinkkiä :)




Miten metsästä voi Suomessa repiä sitten jotain tuottoa?

Houkuttaisi vastata, että nykyään ei enää mitenkään (kiitos poliitikot!), mutta sekään ei ole täysin totta. Itse olen keksinyt oikeastaan yhden tavan. Ostamalla roskametsää, eli hiljan parturoitua, ehkä huonoa ojitettua suota, tai muuten vaan ihan kelvottoman huonoa metsää todella halvalla yli 3 hehtaaria saa liittyä Metsäliiton jäseneksi, mutta kunhan ostaa alle paikallisen metsänhoitomaksun minimipinta-alan, välttyy vielä maksamasta turhia veroja. Tällöin kuitenkin saa mahdollisuuden ostaa Metsäliiton osuuksia (Metsäliittohan on osuuskunta - siis jäsentensä omistama teoriassa heille voittoa ja yhteistä hyvää tuottava yritys), joille maksetaan varsin kohtuullista korkoa vuodesta toiseen.

Erilaisia osuuksia on kolmenlaisia: sääntömääräisiä, A- ja B-lisäosuuksia. Sääntömääräisille osuuksille maksetaan parasta korkoa (vuonna 2009 5.5%), ja määrä jonka niihin saa sijoittaa, määräytyy hehtaarimääräisen metsäomistuksen perusteella. Oikeus A-lisäosuuksiin syntyy myydessä puuta tai saadessa korkoa jo olemassaoleville osuuksilleen, ja niille maksetaan korkeintaan sama korko kuin sääntömääräisille, usein hiukan vähemmän (5% vuonna 2009). B-lisäosuuksia saa ostaa ihan vain syytämällä rahaa osuuskuntaan. Niille maksetaan vielä hiukan huonompaa korkoa, vuonna 2009 4.5%. Toisin kuin osakkeilla, Metsäliiton osuuksien korko on verotonta 1500 euroon vuodessa asti, joten verrattuna osinkoihin ne tarjoavat 25% paremmin vero-optimoitua tuottoa (osinkoverotus 19.6% syö maksetun osingon 79.4%-yksikköön, muutos 100%-yksikköön siis 20.6%-yksikköä jolloin 20.6%-yks / 79.4%-yks = 25.9%-yks)...

Kuvan lähde:  serdafied.wordpress.com



Metsäliiton osuudet vs. muut korkohyödykkeet

Inflaatio on ystävä, jos olet Kreikka
tai muuten vaan rahaton ja velkainen.
Muissa tapauksissa olet liemessä.

Kuvan tummahipiäinen kaveri on Zimbabwesta.
Kantamillaan rahoilla hän saa vielä tänään ostettua
 kaksi vesimelonia, mutta huomenna enää yhden.

Sitä se kommunismi teettää.

Kuvan lähde: www.moneytipcentral.com
Tällä hetkellä korkosijoittaminen on näyttänyt lähinnä typerältä - ainakin helpoimmat korkoinstrumentit tuottavat viitekorkojen noususta huolimatta alle inflaation verran. Pankit tarjoavat määräaikaisille talletuksille tällä hetkellä parhaimmillaan noin 2.80% vuotuista korkoa, mutta inflaatio oli jo helmikuussa 3.30%, eikä varsinaisesti osoita laskemisen merkkejä. Tämä tarkoittaa, että vuoden aikana sijoitetun rahan ostovoima on laskenut vaikka korkoprosentti on kelvollinen. Käyttö- tai säästötileillä makaavien rahojen ostovoiman kehityksestä ei kannata edes puhua, muuten alkaa itkettää suomalaisen valtaväestön rahojen puolesta.

Valtionlainoista ja niihin sijoittavista rahastoista voi nyt saada jo aiempaa parempaa tuottoa, mutta esimerkiksi Kreikkaan tai Portugaliin sijoitettaessa otetaan iso riski lainojen joutumisesta leikkuriin velkasaneerauksen yhteydessä - lainatusta rahasta esimerkiksi 30% voi hävitä yhden päivän aikana - eikä muuten tule takaisin toisin kuin esimerkiksi osakkeissa on mahdollisuutena. Yrityslainoissa taasen riskipreemiot ovat ainakin kotimaisilla markkinoilla laskeneet jatkuvasti kun pelättyjä riskejä ei olekaan realisoitunut, ja näin niidenkin tuotto on ollut lähinnä inflaation luokkaa.

Lisäksi verrattuna esimerkiksi bondeihin, jotka maksetaan takaisin aikataulun mukaisesti eli yleensä melko pitkän ajan kuluessa, Metsäliiton osuudet ovat melko joustavia - jos haluaa erota Metsäliiton jäsenyydestä, saa osuussijoituksensa takaisin jo seuraavan kuun lopussa. Jos rahaa haluaa ulos eroamatta osuuskunnasta, joutuu odottelemaan pidempään: A-lisäosuudet maksetaan rahojen nostamisen ilmoituspäivästä seuraavan vuoden kesäkuun lopussa, siis aikaisintaankin puolen vuoden päästä ilmoituksesta. B-lisäosuuksien lunastusten maksupäivä taasen on joulukuun lopussa, mutta ilmeisesti aikasintaan puolentoista vuoden kuluttua ilmoituksesta. Ei siis auta hätiköidä, mutta 10 vuoden valtionlainoihin nähden ajat ovat toki vielä varsin kohtuullisia ja soveltuvatkin pitkäaikaiseksi korkoinstrumentiksi.

Korko maksetaan kerran vuodessa, ja sen voi joko nostaa rahana tai sijoittaa A-lisäosuuksiin. Kuten aiemmin on mainittu, osuuskorko (toisin kuin lainakorot tai osingot) on 1500 euroon asti verotonta.



Mitä Metsäliitto oikeastaan sitten tekee?

Periaatteessa kyseessä on siis metsänomistajien keskinäinen projekti puun myymiseksi mahdollisimman edullisesti, eli lähinnä koon ekonomian hyödyntäminen puunvälittäjänä. Käytännössä Metsäliitto omistaa useita tytäryhtiöitä ja on siten Suomen suurimpia metsäteollisuuden alan toimijoita. Metsä-Botnian ja Metsä Tissuen lisäksi se omistaa nykyään mahdollisesti huonoimmassa tuloskunnossa olevan suomalaisen metsäyhtiö M-Realin, joka muodostaa kuitenkin noin puolet Metsäliiton liikevaihdosta.

Metsä on ihan kiva juttu.
Omien kuvien helmiä (paitsi kuva Marista on Emilian ottama)
Metsäliitto-konserni on tuottanut tappiota viime vuosien 2004-2009 aikana karkeasti 200 miljoonaa euroa vuodessa, ja silti jakanut 30-40 miljoonaa euroa vuosittain osakkailleen osuuspääoman korkoina. Fiksuna yritystoimintana tätä ei ehkä voida pitää, mutta omistajien hellimisenä kylläkin - tavallaan ihan hyväkin näin. Teoriassa huonossa tuloskunnossa oleva osuuskunta voi vaikka ottaa ja kaatua, jolloin sijoitettu osuuspääoma jää sille tielleen. Käytännössä näin ei kuitenkaan Metsäliiton mittakaavassa ole aikoihin tapahtunut, ja pienemmilläkin osuuskunnilla se on harvinaista (lähde: http://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/article298269.ece). Lisäksi Metsäliiton vuosi 2010 oli jälleen plussalla, joten valoa on ehkä näkyvissä tunnelin päässä.


Muuta hyötyä metsästä?


En nyt keksinyt mitään parempaakaan kuvitusta,
 niin pistinpä tähän sitten kuvan hämähäkistä.
Metsästä voi olla taloudellisten arvojen lisäksi muutakin hyötyä. Tärkeimpänä voidaan ehkä mainita että tilanteessa, jossa metsänomistaja joutuu työttömäksi, voi metsä joskus tarjota ainakin tekemistä vapaapäiville ja hiukan lisätienestin mahdollisuuttakin... Ainakin jos jaksaa hoitaa muutaman hehtaarin palstansa harventamiset itse moottorisahalla ja kiskoa puut kasalle, saattaa hommasta jäädä jotain käteenkin - ja ainahan bensat ja moottorisahan voi pistää vähennyksiin (aiemmin kuvailemallani perin yksinkertaisella 2C-lomakkeella)... Matkakuluillakin saa vähän ohjailtua verotustaan, joskin metsätalouden matkavähennys on huono. Suuria peliliikkeitä ei pienimuotoinen metsänomistus valitettavasti verotuksen kannalta tarjoa, vaan lähinnä jokavuotisen byrokratiahelvetin läpi samoiltavaksi.

Loppuun vielä linkki Metsäliiton sijoittajainfoon:
http://www.metsapalvelut.fi/TietoaMetsaliitosta/metsaliitto-osuuskunta/sijoita-metsaliiton-osuuksiin/Pages/Default.aspx

Edit 23.5.2011: Lisätty maininta osuuskoron verovapaudesta 1500e summiin asti vuodessa. Aika olennainen seikka meinasi unohtua..

2 kommenttia:

  1. Kyllä Kreikan valtionlainat ovat metsää parempi sijoituskohde. Kataisen sanoin "se on hyvä sijoitus."

    http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2011/04/16/suomen-kreikka-lainat-200-miljoonaa-pakkasella/20115404/12

    VastaaPoista
  2. Makuasia. Kyl huonoja sijoituksia on joka lähtöön... ;)

    VastaaPoista