Sanottakoon heti alkuun, että en vastusta uusiutuvia energianlähteitä, edes tuulivoimaa, ja tarkoitukseni on tällä tekstillä kritisoida enemmänkin valtion toimintaa energiapolitiikassa. Kannatan fossiilisten polttoaineiden käytön korvaamista lyhyellä tähtäimellä (20 vuotta) ydinvoimalla, ja pidemmällä tähtäimellä vesi-, tuuli- ja bioenergialla.
Pyörremyrsky vesilasissa
Nyt tapahtunut on yritysmaailmassa ihan normaalia. Kannattamattomat, huonot yritykset karsiutuvat. Konkurssi on osoitus yrityksen johdon epäonnistuneesta strategiasta, vaikka mukana on toki aina muitakin tekijöitä, valitettavan usein poliittisia. Yrityksiä siis kuitenkin kaatuu vähän väliä, tänäkin vuonna tammi-huhtikuussa on jo pantu vireille yli 200 uutta konkurssia.
Miksi yhden teknologia-alan yrityksen konkurssi sitten olisi edes blogitekstin arvoinen? Helppoa! Kyseessä on veronmaksajien rahoilla tuettu, mediaseksikäs ja poliittisesti hyvin värittynyt ala, jonka nyt kaatunutta lipunkantaja Moventasia ehdittiin jo pitää uutena Nokiana - ja hype oli hetkittäin sen mukaista.
"Varsinainen kultaryntäys on alkanut", tutkimuskoordinaattori Hannele Holttinen arvioi.(Lähde: http://www.vihrealanka.fi/uutiset/suomen-mahdollisuus-varsinainen-kultarynt%C3%A4ys-on-alkanut)
Kahdesta suuresta suomalaisesta tuulivoimateknologiayrityksestä monipuolisempi Moventas on nyt siis mennyt konkurssiin, ja sen tytäryhtiöt joutuneet yrityssaneeraukseen. Toisen suuren, jopa Moventasta hehkutetumman Winwindin tappio vuosina 2008-2009 on ollut noin puolet liikevaihdosta. Siispä siinä, missä keskimääräinen suomalainen ohjelmistoyritys voi toivoa tekevänsä huononakin vuonna 5-10% liikevaihdostaan voittoa, on kaikkien aikojen buumia elävä tuulivoima-ala onnistunut generoimaan itselleen -50% tulosta - siis jokaista tienattua euroa kohden on käytetty kaksi. Ymmärrettävää yrityksen alkutaipaleella, mutta Moventas oli jo nelivuotias ja kuten Hannele Holttinen arvioi, käynnissä on kultaryntäys - siis tuulivoiman rakentamisen kultakausi.
Tuuliviirien politiikkaa
Suomen tavoite on, että vuonna 2020 tuulivoimalla tuotetaan 6 % kaikesta energiasta. Tällä hetkellä tuo luku on 0.2-0.3 %. Se on siis tarkoitus nostaa liki 30-kertaiseksi alle kymmenessä vuodessa. Määrä tarkoittaa vajaan tuhannen 3 megawatin voimalan rakentamista - ja tämä arvio on tehty optimistisella hyötysuhteella.
![]() |
Lähde: http://www.tuulivoimatieto.fi/takuuhintajarjestelma |
Tyypillisesti tuulivoimalle on maksettu tänä vuonna 160-180 % kuluttajahinnoista - siis jopa paremmat tuet kuin esimerkiksi paljon parjatulla maidontuotannolla on. Verrattuna Nord Poolin spottihintoihin erot ovat juuri nyt jopa suurempia, mutta kuten kuvista näkyy, sähkön pörssihinta heiluu kovasti.
Tässä vaiheessa kannattaa huomioida, että tuulivoimalle maksettua tukeahan ei makseta valtion pussista, vaan se lisätään kuluttajien sähkölaskuihin - tietenkin, sillä näin on valtio viisaudessaan päättänyt. Niinpä jokaikinen uusi tuulimylly aiheuttaa pienen lisälaskun meille kuluttajille, aina tariffeille luvattuun maksimikapasiteettiin 2 500 MW, sähköntuotantona ilmaistuna noin 6 TWh (6 % Suomen sähkönkulutuksesta) asti.
![]() |
Sähkön hinnan kehitys 12 kk aikana. Klikkaa isommaksi! Lähde: http://www.sahkonhinta.fi/summariesandgraphs |

Uuden tuulivoiman rakentamisessa on mokailtu jo nyt. Saksassa on todettu, että korkeat syöttötariffit ovat aiheuttaneet parhaiden tuotantoalueiden täyttymisen tehottomista, vanhanaikaisista ja halvoista myllyistä. Suomessakin jo olemassaolevat myllyt on rakennettu liian tiheään että muut kuin tuulen tulosuunnasta katsoen ensimmäiset myllyt pyörisivät tehokkaasti. Kolmiohilaan rakennettuna jo 1 MW tuulimylly vaatii noin 43 hehtaaria maata ympärilleen - siis noin kilometrin matkan seuraavaan myllyyn. Tämä on noin tuplasti sen, mitä tähän asti on arveltu - ja minkä mukaan nykyiset myllyt on rakennettu. Aiemmin mainitsemani 3 MW myllyt, joita siis tarvittaisiin noin tuhat tuulivoimatavoitteiden saavuttamiseksi, vaativat jo 230 hehtaaria tilaa ympärilleen toimiakseen optimaalisesti, tai edes kohtuullisesti, siis noin 4.5 kertaa Tampereen kaupungin maapinta-alan kokoisen alueen.
![]() |
Tuulimylly on iso dynamo. Fillarini dynamo on toiminut AINA. Tehdäänkö tuulimyllyistä tarkoituksella itsestään hajoavia, vai onko dynamoteknologia jotenkin huonontunut? Lähde: motifake.com |
Loppukevennys:
Vuonna 2009 uutisoitiin Sheffieldissä sijaitsevan, yliopiston omistaman tuulimyllyn hajonneen reilun vuoden sisällä jo toistamiseen tuulen vuoksi. Paikalliset asukkaat pelkäävät myllystä lenteleviä osia sen hajotessa, mutta ovat tyytyväisiä sillä sen ollessa huollossa (siis pyörimättä) tv-signaali näkyy hetken aikaa ihan hyvin.
Lähde: http://www.telegraph.co.uk/news/newstopics/howaboutthat/6284573/Wind-turbine-in-Sheffield-broken-by-wind-for-second-time.html
Veikkaan, että kansalaisten rahojen hassaaminen tariffein ja suorin tuin vain pahenee jatkossa, eikä tämänhetkinen tariffijärjestelmä jää väliaikaiseksi. Odottakaa sähkön hinnan nousua yli 20 snt / kWh (nyt 6 snt / kWh) vuoteen 2015 mennessä...
Sinulla on hyviä ja mielenkiintoisia juttuja blogissasi! Ja olen täysin samaa mieltä tästä tuulivoima hommasta.
VastaaPoista