Profiili

Oma valokuva

Helsinkiläistynyt ex-Jyväskyläläinen IT-alan yrittäjä, kirjanpitäjä, valkokaulusduunari, kauppatieteiden maisteri ja tietojärjestelmätieteen tohtoriopiskelija. Joskus saattaa lipsahtaa myös politiikan puolelle. Huhuista huolimatta en oikeasti ole kokoomusnuori, vaan lähinnä oikeistoliberaali.

Blogin kirjoittaminen on minulle ensisijaisesti keino omien ajatusten järjestelyyn aiheesta jos toisestakin. Erityisesti tekstit keskittyvät verotuksen, opiskelun, talouspolitiikan ja välillä yrittämisen tai sijoittamisenkin ympärille. Kirjanpitäjätaustani ja opintojeni vuoksi niistä aiheista voin kertoa tietävänikin jotakin.

Muita linkkejä
Yritykseni nettisivut löytyvät osoitteesta https://www.koskila.net. Mikäli asiat ja jutut joita päivittäin teen oikeasti kiinnostavat, niistäkin löytyy enemmän tietoa omilta nettisivuiltani.

4.7.2011

"Humanisteille vähemmän opintotukea"

Vissiin Kuvataideakatemiasta valmistunut.
Lähde
Ruotsissa tehtiin männä viikolla mielenkiintoinen esitys. Suomen Elinkeinoelämän keskusliittoa vastaava järjestö Svenskt Näringsliv esittää, että opintotukea porrastettaisiin sen mukaan, kuinka todennäköisesti opiskelija työllistyy valmistuttuaan. Eikö tässä itse asiassa olisi aika paljon ideaa?

Median mielestä ei tietenkään.



Tarkoituksella väärin ymmärretty?

Suomessa media luonnollisesti otsikoi uutisensa osuvasti "Humanisteille vähemmän opintotukea" likimain missaten koko esityksen pointin. Ruotsissa Teatterin, taiteen ja media-alan liiton puheenjohtaja Anna Carlson kommentoi osuvasti ohi aiheesta:
"On outoa, jos valloilla on sellainen käsitys, että modernissa, demokraattisessa yhteiskunnassa ei tarvita tällaisia ammatteja."
Näin hän luovasti ymmärsi väärin (siihenhän hänet ilmeisesti on koulutettu), sillä eihän esityksessä esimerkiksi ehdoteta alan opiskelun kieltämistä tai edes opintotuen lakkauttamista taidealoilta (tai jotenkin muuten kulttuurillisesti merkittäviltä aloilta) - lähinnä pyritään parantamaan sitäkin alaa opiskelevien työllistymistä jatkossa rajoittamalla koulutuspaikkojen määrää. Tämä on, yllättäen, kaikkien etu - pidemmän päälle luultavasti myös niiden, jotka eivät taidemaistereiksi sitten opiskelekaan.


Ruotsin notkea yhteiskunta

Suomessa storm troopereita koulutettaisiin tasa-arvon vuoksi
vaikkei imperiumia olisi ollut enää vuosikymmeniin.
Ruotsissa on siis huomattu, että on typerää kouluttaa nuoria ihmisiä aloille, joilla he eivät työllisty. Jättebra. Niin Ruotsissa kuin Suomessakin tämä herättää yhteiskunnallisen polemiikin siitä, kuinka yhteiskunnan pitää tietenkin tarjota jokaiselle kansalaiselle juuri sellainen tapa toteuttaa itseään elämässään ja opiskella juuri niitä asioita joita hän haluaa - veronmaksajien rahoilla, kuinkas muutenkaan?

Mutta kuinka asia oikeasti on? Kenen etu on, että nuori opiskelee alaa, joka ehkä on hänen mielestään mielenkiintoinen (kuten naistutkimus tai tutkimuksen historiantutkimus), mutta jota vastaavaa työtä - tai välttämättä yhtään mitään työtä - hänellä ei oikeastaan ole koskaan toivoakaan saada? Kärjistäen voitaisiin kysyä, kannattaako hassata meidän kaikkien rahaa esimerkiksi sadan presidentin kouluttamiseen, kun niitä tarvitaan kerrallaan kuitenkin vain yksi, ja ylläpitää sitten 99 presidentin reserviä (taas veronmaksajien rahoilla) siltä varalta että jossain vaiheessa välttämättä tarvitaan kuitenkin uusi presidentti?

Oma mielipiteeni tietenkin on, että ei, ei kannata. Eikö olisi fiksumpaa kouluttaa yksi presidentti, ja pitää vaikkapa kahden presidentin reserviä - sitten jos 97 ihmistä haluaa myös kouluttautua presidenteiksi, vaikka tuskin ikinä presidenteiksi pääsevätkään, on mielestäni varsin kohtuullista että yhteiskunta ei välttämättä maksa ihan kaikkien koulutusta aivan kokonaan.
Eräs kaveri on nyt filosofian maisterina ettinyt töitä, enkku pääaine, ei opettajan opintoja. Kuulemma menee aika epätoivoiseksi, kun jotain 2-6kk projektiluontoista (mahd. EU rahoitteinen) pätkähommaa tai sijaisuuttakin hakee semmoinen 80-100 maisteria. Että semmoista.
(Lähde)

Mielestäni ei myöskään kannata kouluttaa viisinkertaista määrää esimerkiksi kuvataiteilijoita (jälleen, verorahoilla) siihen nähden mitä he työllistyvät (kts. tästä lisää).


Summa summarum: Aloituspaikkojen määrää ja tukia viilaamalla voitaisiin parantaa työllisyyttä monilla aloilla. Ne, jotka tällöin eivät yliopistomaailmaan pääse (korkeakouluihin pääseminen vaikeutuisi aloituspaikkojen vähentyessä) voivat hyvin opiskella vaikka sähkömiehiksi ja sairaanhoitajiksi - Suomi tarvitsee tekijöitä, ei pelkästään tutkijoita.

6 kommenttia:

  1. Ihan vain taustatietoa, ja, erilaisiakin mielipiteitä, varten:

    http://kemppinen.blogspot.com/

    VastaaPoista
  2. Sisäänotto pienemmäksi!

    VastaaPoista
  3. Kemppisen kirjoituksia olen lukenut jo aiemmin. Kaverilla on mielenkiintoisia kannanottoja lähinnä tekijänoikeuksiin, mutta joskus myös uskontoon liittyviin kysymyksiin.

    VastaaPoista
  4. Pelkkä sisäänoton pienentäminen, siis ilmeisesti aloituspaikkojen vähentäminen on siitä huono ratkaisu, että se kasvattaa pääsykokeiden merkitystä entisestään, ja siten tekee valmennuskursseista entistä tärkeämpiä, ja näin lopulta rajoittaa vähemmän varakkaiden mahdollisuuksia päästä opiskelemaan.

    Ehkä parempi ratkaisu olisi maltillisen aloituspaikkojen vähentämisen lisäksi kiristää tutkintovaatimuksia, ja yhteiskunnan tuen ehtoja - näin ne, jotka eivät opiskeluistaan selviä, tippuvat oppilaitoksista luonnollisesti ulos ennemmin tai myöhemmin, ja voivat sitten yrittää uudelleen jollain toisella alalla. :)

    VastaaPoista
  5. Aloituspaikkojen vähentäminen ei ole yksi yhteen pääsykokeiden merkityksen kasvuun. Kaikkea voidaan muokata ja räätälöidä, jopa korkeakoulujen hakuprosessia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei varmasti olekaan yksi yhteen, mutta kuten kommentissani vastasin pienempää sisäänottoa vaatineelle kommentoijalle, kyllä pelkkä aloituspaikkojen vähentäminen lisää pääsykokeiden merkitystä entisestään. Pelkällä todistuksella tai muilla ansioilla suoraan sisään pääsevien määrä todennäköisesti vähenee, ja kun myös pääsykokeiden kautta sisälle otettavien opiskelijoidenkin määrä vähenee, mutta hakijoiden todennäköisesti ei (ainakaan samassa suhteessa), kilpailu pakosti koventuu.

      Mitä muutoksia itse ehdottaisit korkeakoulujen hakuprosessiin? Vastahan sitä nyt viriteltiin siihen suuntaan, että toisen korkeakoulupaikan saaminen tehtiin vaikeammaksi opiskelijalle jolla yksi paikka jo on, mikä tietysti vähentää opiskellen vietettävien välivuotensa viettävien opiskelijoiden määrää.

      Poista