Profiili

Oma valokuva

Helsinkiläistynyt ex-Jyväskyläläinen IT-alan yrittäjä, kirjanpitäjä, valkokaulusduunari, kauppatieteiden maisteri ja tietojärjestelmätieteen tohtoriopiskelija. Joskus saattaa lipsahtaa myös politiikan puolelle. Huhuista huolimatta en oikeasti ole kokoomusnuori, vaan lähinnä oikeistoliberaali.

Blogin kirjoittaminen on minulle ensisijaisesti keino omien ajatusten järjestelyyn aiheesta jos toisestakin. Erityisesti tekstit keskittyvät verotuksen, opiskelun, talouspolitiikan ja välillä yrittämisen tai sijoittamisenkin ympärille. Kirjanpitäjätaustani ja opintojeni vuoksi niistä aiheista voin kertoa tietävänikin jotakin.

Muita linkkejä
Yritykseni nettisivut löytyvät osoitteesta https://www.koskila.net. Mikäli asiat ja jutut joita päivittäin teen oikeasti kiinnostavat, niistäkin löytyy enemmän tietoa omilta nettisivuiltani.

7.11.2011

Opiskelijan taloussuunnittelu - osa 1, opintotuki ja sen tulorajat

Tämä kirjoitus on osa artikkelisarjaa "opiskelijan taloussuunnittelu", johon kuuluvat seuraavat kirjoitukset:

  1. Opintotuki ja sen tulorajat
  2. Opintotuen optimointi
  3. Oman yrityksen edut
  4. Yksityishenkilön veroilmoitus

Artikkelisarjassa käyn läpi erityisesti opiskelijan, mutta osittain myös kenen tahansa muun veroja maksavan kunniallisen kansalaisen keinoja taloutensa optimointiin.


- - 


Yksittäistapaus, josta ei saa vetää johtopäätöksiä.
Lähde: kuvaton.com
Nyt alkaa olla taas se aika vuodesta käsillä, kun yrittäjät (allekirjoittanut mukaanlukien) keräävät kuittejaan kasaan ja koittavat saada uskottavan mapin niistä aikaiseksi, kirjanpitäjät (allekirjoittanut mukaanlukien) hierovat taas käsiään ja hykertelevät valmistautuessaan tilinpäätöskauden alkamiseen ja valtaosa yksinkertaisista kansalaisista (allekirjoittanut mukaanlukien..) odottelee jo kädet syyhyten veronpalautuksia lainattuaan rahansa valtiolle huonolla korolla pahimmillaan melkein 23 kuukaudeksi. Tämä huomioiden sain männä viikolla inspiraation opiskelijan verosuunnittelusta kirjoittamiseen väännettyäni asiasta Facebookissa muutaman muun asiaan tutustuneen (ja noin tusinan asiasta mitään tietämättömän) henkilön kanssa.

Tämä kirjoitus aloittaa (näillä näkymin) kolmiosaisen artikkelisarjan opiskelijan verosuunnittelusta ja opintotuen kanssa puljaamisesta. Aihe on varsin mehukas, joten kirjoitettavaa riittää.

En ota teksteissäni laisinkaan kantaa siihen, minkä verran tuloja on opiskelijalle tarpeeksi, saati sitten siihen minkä verran niistä valtion pitäisi maksaa. Ne seikat ovat tuloja suunnitellessa ja opintotuen tulorajoista puhuttaessa verraten irrelevantteja, ja olen sivunnut niitä jo aiemmin. Tyydyn vain erittelemään nykyjärjestelmän typeryyksiä ja tapoja pärjätä niiden kanssa, sillä säätövaraahan riittää.

Tervetuloa byrokratian mallimaahan

Miten homma sitten toimii, eli miten opintotuen kanssa kannattaa korttinsa pelata? Tarkastellaanpa opintotuen peruspiirteitä alustamalla muutama muuttuja:
  • Esimerkkihenkilömme on Pertti Perusopiskelija, joka opiskelee 9 kuukautta vuodesta ja nostaa opintotukea näistä jokaisen aikana.
  • Pertti asuu yli 250 euroa kuussa maksavassa vuokra-asunnossa (olen kuullut huhua että muunkinlaisia olisi olemassa, mutten ole mokomia tavannut. Taitavat esiintyä lähinnä tornareissa.)
    • Hän saa kuussa 499,70 euroa tukea valtiolta.
      • Vertailun vuoksi: täällä esitetyn laskelman mukaan työtön, lonkkaa kotosalla vetävä Pena saa samaan aikaan likimain 840 euroa kuussa rahaa, ja rahasumma nousee taas joulukuun alusta. Opiskelijan tuet eivät nouse.
    • Pertti tekee lisäksi IT-alalla töitä opintojensa ohessa ympäri vuoden, kesäloman aikana enemmän ja muulloin vähemmän.
  • Opintotuen tulorajat aiheuttavat sen, että 9 kuukauden tuen nostava opiskelija ei saa vuodessa tienata kuin 11 850 euroa.
    • Ympärivuotisen opiskelun ollessa kyseessä tienata saa enää 7920 euroa.
  • Ilmoittamani takaisinperintäsummat sisältävät 15% korotuksen jonka Kela perii. Takaisin perittyjä tukikuukausia ei hyvitetä.
  • Korkeakouluopiskelijalla on oikeus 55 tukikuukauteen ensimmäistä maisterintutkintoa suorittaessaan.
    • Uusilla opiskelijoilla haetaan opintotukioikeus ensin alempaan korkeakoulututkintoon, johon kuukausia on käytettävissä 37, ja vasta valmistumisen jälkeen voidaan hakea maisterivaiheen tukea.
    • Kuukausia yhteensä korkea-asteen opiskeluun myönnetään 70.
  • Jos arvelee tulojensa nousseen yli tulorajojen, tulee ylimääräinen tuki palauttaa oma-aloitteisesti ennen kuin verotuspäätös on tullut postissa.

Jos Pertti tienaa opintojensa ohella töissä käydessään 1000 euroa kuussa, on hän vielä turvallisilla vesillä. 150 euron ylitys tuloissa ei vielä aiheuta takaisinperintää. Jos hänelle kuitenkin käy huonosti, ja hän saa työnantajaltaan joulubonuksena 100 euroa, menee takaisinperintään jo 575 euroa.

Siis saamalla satasen bonuksen, Pertti maksaa valtiolle takaisin saamiaan tukia 575 euroa. Joku voisi kutsua tätä kannustinloukuksi?

Ilmeeni kun: kannustinloukku
Kuvan lähde: ucla.edu

Tilanne ei juuri helpotu. Jos Pertti onkin tehnyt enemmän töitä, ja tienaa  vuodessa jo 13500 euroa, menee takaisinperintäänkin jo 1150 euroa. Siis 1500 lisäeurosta jotka hän on saanut painamalla duunia yömyöhään, hän saa pitää 350 euroa, josta tosin menee 9% tuloverolla (hyvin tyypillinen prosentti opiskelijalle) vielä 135 euroa veroihin. Lopullinen saldo on siis 215 euroa. Valtio vie esimerkissämme 86%.

Kuulostaako kivalta ja suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen motivoivalta? Sitäpä minäkin.

Tuloraja, jonka jälkeen euroakaan opintotukea ei valtiolta tipu on 23 640 euroa. Tällöin peritään takaisin 5175 euroa, eli tuon 11 850 euron ylittäneestä osasta opiskelija on saanut lopulta itselleen 6615 euroa (bruttona) - valtio on ennen veroja jo vienyt likimain joka toisen opiskelijan tienaaman euron.

Tässä vaiheessa voisin tarjota helpon ratkaisun kaikille tulojensa riittävyyden kanssa painiville: tehkää työnne pimeänä. Mutta, vaikka järjestelmä tähän painostaakin, en suosittele. Pysykää kaidalla polulla ja nähkää vaikka vähän vaivaa sen eteen (tästä enemmän parissa seuraavassa tekstissäni), pysyy omatunto puhtaampana. Ja takaisin aiheeseen.


Lisäongelmia sijoitusharrastuksesta

Opintotuen tulorajojen ongelmat eivät kuitenkaan rajoitu tähän. Moni varsinkin kauppatieteiden opiskelija käy pienimuotoista osakekauppaa opintojensa ohella kesätöistä säästöön jääneillä rahoilla. Verotuksessa kaupankäyntiä käsitellään netotettuna, mikä onkin loogista - myyntivoitoista vähennetään myyntitappiot, ja jäljelle jäänyt osa on lopullisessa verotuksessa veronalaista pääomatuloa. Näinhän verotuksessa kohdellaan yritystoimintaa ja esimerkiksi ansiotulojakin.

Kela sen sijaan ei huomioi myyntitappioita mitenkään, vaan laskee ainoastaan myyntivoitot. Tämä epäloogisuus on lähinnä yllättävyytensä vuoksi aiheuttanut hampaidenkiristelyä usealle aloittelevalle sijoittajalle. Tuhannen euron voiton tuottanut aktiivinen osakesijoitusten veivaaminen voi lopulta johtaa koko opintotuen takaisinperintään, jos transaktioita on paljon.

Voi siis olla, että tappiolla olevia osakesijoituksiaan ei kannata realisoida ennen kuin oikeus opintotukeen on muutenkin jo mennyt. Tai sitten niilläkin rahoilla, joita alunperin aikoin sijoittaa, kannattaa ostaa vaikka alkoholia, ja osakekaupan sijaan käyttää aikansa vaikkapa irtosuhteisiin ja Halonhakkuuseen.


Eikä tässä vielä kaikki..

Ongelmat kuitenkin jatkuvat vielä. Vuodenvaihteesta alkaen lähtien pelkän asumistuen nostaminen kuluttaa opintotukikuukausia. Mitä jos Pertti ei onnistu saamaan kesäksi töitä? Hänen on käännyttävä taas yhteiskunnan tarjoaman tukiverkon puoleen.
"Ai meinasit käydä töissä vai? Sitten sunkin
tuet menee niille jotka ei halua käydä töissä."

Päätoiminen opiskelija ei kuitenkaan voi normaalisti saada yleistä asumistukea (joka valtaosassa tapauksia on opintotuen asumislisää parempi tulonlähde eikä kuluta opintotukikuukausia) tai työmarkkinatukea, vaan hänen on anottava kesäksikin opintotuen asumislisää ellei saa töitä. Opintotukikuukaudet kuluvat silloin kesänkin ajan. Lonkan vetämiselle vaihtoehto on toki kesäopiskelu, jolloin Pertin tulee saada kesän ajalta yhteensä 15 opintopistettä kasaan. Haasteena on se, että kesän aikana kurssien tarjonta on yleensä ainakin heikkoa, ellei pelkkä vitsi, joten ainakaan opintoja edistävää oman alan koulutusta on turha etsiä. Kesän ajalta voi kuitenkin saada toimeentulotukea, joskin toimeentulotuen edellytyksiä arvioidessa mahdollisuus opintolainan saamiseen lasketaan automaattisesti tuloksi, [1] ja siksi kannattaakin tuhota luottotietonsa hyvissä ajoin ennen opiskelun alkua.

No, näin Pertiltä vuoden aikana kuluu 9 opintotukikuukauden sijasta 12, tuet ovat huonommat kuin työttömällä, hänelle kertyy pahimmassa tapauksessa opintolainaa, vapaa-aika kuluu töissä ja hänen tutkintonsa ei edisty. Turhia noppia ei-mielekkäistä opinnoista hänelle sen sijaan kyllä kertyy.

Vaikka Pertti olisi valmis tekemään töitä ympäri vuoden, tilanne ei nykyään ole ongelmaton. Jos hän ei ole saanut halpaa kämppää (opiskelijahintaisia asuntoja nyt vaan ei riitä kaikille), voivat pelkät asumiskulut jo syödä koko opintotuen, jolloin rahaa elämiseen täytyy saada jostakin. Mikäli hän aikoo vuokranmaksun lisäksi esimerkiksi saada rahat ruokaan jostakin ja vaikkapa ostella koulukirjojakin, nousee rahantarve kuukautta kohti äkkiä satasiin opintotuen lisäksi.

Opintolaina on yksi mahdollisuus, mutta mielestäni on kurjaa että on olemassa ihmisryhmä, joka toimeentulotuen luukullakin pakotetaan ottamaan lainaa, ja jolla laina lasketaan tueksi. Siksi oletankin, että Pertti haluaa nykyisessä taloustilanteessa (=täydellisessä epävarmuudessa) pelata varman päälle ja olla ottamatta lainaa.


Vaan sittenpä tuleekin ongelma: mistä löytää töitä joita voi tehdä opintojen aikana, joiden palkka on niin hyvä että opiskelija kalliissakin kaupungissa pärjää mutta kuitenkin niin matala ettei vuodenvaihteessa postiluukusta napsahda parin tonnin perintä muutaman satasen tulonylityksestä? No, vastaus tietenkin on, että eihän sellaista duunia mistään saa. Onneksi opintotuen takaisinperinnän voi sitten rahoittaa opintolainalla...
Sanottakoon nyt vielä, että tulorajojen poistamista kannattavat opiskelijat eivät ole kaikki-mulle-heti-nyt -ihmisiä, vaan tasa-arvoa halajavia yksilöitä. Miksei opintotuki kuulu kaikille opiskelijoille? Miksi kalliiseen opiskelukaupunkiin muuttavia opiskelijoita rankaistaan heidän yrityksistään pärjätä velkaantumatta korviin asti?

Tiedättekö mikä helpottaisi Pertin, ja monen muun opiskelijan ongelmia? Opintotuen tulorajojen poistaminen. Ei tarvitsisi kikkailla eikä laskeskella että kannattaako nyt tehdä töitä vai vetää lonkkaa, ja että onko nykyisillä tulorajoilla varaa muuttaa Helsingin lääkikseen opiskelemaan. Kaikilla vaan valitettavasti pappa ei maksa, ja se on jotain johon ei tulorajoilla tai juuri millään muullakaan lainsäädännöllä voida vaikuttaa.


On lottovoitto syntyä Suomeen

Kaikki yllä kuvattu ei tietenkään ole ongelma, jos oletetaan että opiskelijan ei ole tarkoituskaan työskennellä opintojensa aikana, vaan tehdä kaikkensa (5op/kk...) valmistumisen eteen, ei omistaa mitään eikä varsinkaan sijoittaa suomalaisiin yrityksiin työllisyyttä ja innovointia tukeakseen, vaan elää vuokralla ja aina kädestä suuhun tai korkeintaan säästää tilille jossa reaalikorko on negatiivinen. Ongelmia tulee vasta, kun joku haluaa poiketa tästä valmiiksi pureskellusta ahtaasta mallista.

Moni tarvitsee enemmän tai vähemmän raskaan opiskelun vastapainoksi jotain muuta touhuamista. Ainakin itselleni duuni tuo tervetullutta tasapainoa turhauttavaan ja tylsään yliopisto-opiskeluun. Sekä omat yritykseni että osa-aikainen palkkatyö tuovat mielekästä vapaa-ajantekemistä hyvässä seurassa.

Jos kuvassa olisi vielä tuhansia virkailijoita, se esittäisi opintotukilautakuntaa.

Suomen kaltaiseen byrokratian mallimaahan toki sopii hyvin se, että opiskelijan (kuten työttömienkin) kannattaa miettiä, ettei vain erehdy tekemään liikaa töitä, ja että Kelan toisaalta kannattaa opintopisteiden lisäksi valvoa opiskelijoiden tuloja ja postitella ihan oikeasta paperista tehtyjä lappusia joka vuosi tuhansille opiskelijoille ihan vain pyytääkseen opiskeluun tarkoitettua tukea takaisin. Asiat voisivat kuitenkin ehkä olla toisinkin?


Mikä ratkaisuksi?


Ratkaisu on niin helppo, että en ihmettele että se kaatuu vasemmiston ja toisaalta pöhöttyneen Kelan vastustukseen: Tulorajojen poisto.

Tälle on toki esitettävissä monia vasta-argumentteja. Kelan pöhöttynyt johtaja kertoi sen tarkemmin erittelemättä tulorajojen poiston maksavan samantien 300 miljoonaa euroa. Tämä pitäneekin paikkansa, jos oletetaan että aivan joka ainut opintotukea nyt nostamaton opiskelija nostaisi silloin täyden opintotuen. Kerron kuitenkin muutaman syyn, miksi arvelen summan olevan raskaasti yläkanttiin.

Lähdetään ensinnä siitä, että nyt tukea nostamattomat opiskelijat eivät suinkaan olisi tulorajojen poiston myötä automaattisesti oikeutettuja nostamaan täyttä opintotukea - opintotuki olisi yhäkin tarkoitettu päätoimisille opiskelijoille, jotka etenevät opinnoissaan ja tukikuukausien määrä olisi rajattu. On lisäksi mahdollista, että hiukan useampi opiskelija viettäisi enemmän aikaa rakentamassa tätä yhteiskuntaa ja hiukan vähemmän aikaa opiskelemassa, ja näin opintopisteidenkin määrä laskisi, eikä hän olisi edes oikeutettu täyteen tukeen. Lisäksi opintonsa täten hiukan hitaammin suorittaneet kaverit valmistuisivat moniosaajina joilla on hurjasti työkokemusta ja vähän pidempään harkittu ja tuskalla suoritettu tutkinto - täydellistä työvoimaa tälle yhteiskunnalle.

Kelan budjetti on eri asia kuin valtion budjetti. Se, että Kela joutuisi maksamaan 300 M€ lisää opintotukia ei tarkoita etteikö raha tulisi takaisin toista kautta. Sorrun nyt käyttämään Keynesiläistä argumenttia, mutta olkoon: opiskelijoille syydetty lisäraha päätyy pääosin kulutukseen, koska opiskelijat pääosin ovat köyhiä. Lisäksi se osa tuloista minkä he pystyvät säästämään, päätyy paljolti järkeviin paikkoihin kuten osakkeisiin, omien yritysten investointeihin ja pankkien talletuksiin - siis paikkoihin joissa nekin pyörittävät yhteiskuntaa.

Lopuksi voidaan vielä puhua vähän moraalikadosta. Sana on ollut viime aikoina paljon huulilla, ja siitä on puhuttu erityisesti Kreikan kriisin yhteydessä, ja yleensä on tarkoitettu tilannetta jossa sekä kansalaiset että päättäjät suhtautuvat pimeään työntekoon, harmaaseen talouteen, kotona lonkan vetämiseen sosiaalituilla ja yleensäottaen yhteiskunnan hyvinvoinnista viisveisaamiseen positiivisesti tai välinpitämättömästi. Eli oikeastaan on puhuttu täsmälleen siitä asenteesta, johon nykyinen opintotuki opiskelijoita kasvattaa.

Eikö olisikin hurjan kivaa, että opintotuki voisi olla jotain muutakin kuin kannustinloukku, ja että se voisi kasvattaa opiskelijoista motivoituneita moniosaajia sen sijaan, että he odottavat yhteiskunnan kyllä maksavan heille kaiken (=opintotuen korotusta vaativa ryhmä ainakin haluaa näin..) eivätkä ole erityisen kiinnostuneita työnteosta?

 - - 

Artikkelisarjan seuraavassa osassa koitan eritellä keinot opintotuen hyödyntämiseen mahdollisimman täydellisesti. Sitä seuraavassa tekstissä kerron omat vinkkini opiskelijan verosuunnitteluun, eli maksettujen verojen määrän vähentämiseen laillisesti. Opintotuen nostamisen ja verotuksensa suunnittelemalla voi kirjaimellisesti säästää tuhansia euroja vuodessa. Stay tuned!

- -

Kysymyksiä, kommentteja? Täydennän tai korjaan mielelläni tekstiäni muiden jakamien tietojen tai kokemusten perusteella, joten jätä terveisesi kommenttiosioon alempana!


Lähteet
  1. http://www.ouka.fi/sote/sostuki/toimeentulotuki.htm
  2. http://www.uta.fi/opiskelu/opintotuki/yleistietoa.html#maara "Perustutkinnon jälkeen opintotukea voi saada toiseen perustutkintoon, jatko-opintoihin, erillisen arvosanan tai yksittäisen opintokokonaisuuden suorittamiseen"

14 kommenttia:

  1. Puhut kahdesta eri asiasta kun puhut opintotuen ongelmista ja vertaat opintotukea työmarkkinatukeen. Yhteneväisyys on siinä, että molemmat tukilajit ovat "tarveharkintaisia", eli niitä saa jos tarvitsee. Jos tienaa riittävästi, voi elättää itsensä työllään eikä tarvitse tätä tarveharkintaista tukea. Nimenomaan tarveharkinnan kautta opintotuki on erotettu opiskelusta maksettavasta palkasta, sillä jos tulorajoja ei olisi, tuen saisi myös töiden ohessa tehtäviin opintoihin.

    Kuitenkin työttömään verrattuna opiskelijalla on yksi varsin keskeinen etu: hän saa tienata tiettyyn rajaan asti ilman rangaistusta. Työmarkkinatuella olevaa rangaistaan välittömästi, jos hän erehtyy töihin. Oletetaan, että Pera tienaa 100 euroa, tästä sadasta eurosta 50 euroa vähennetään tuesta. Verot ja muut maksut maksetaan kuitenkin sadasta eurosta, ja jos oletetaan Peran verojen ym kulujen olevan noin 15% luokkaa, hän maksaa maksuja 15 euroa. Yhteensä hän siis "menettää" 65 euroa, jolloin livakkain kriitikko voisi sanoa Peran efektiivisen "veroasteen" olevan 65%.

    Tämä tarveharkintaisuus on nimenomaan avainasemassa, sillä nykyisellä säädännöllä tulorajat puoltavat olemassaoloaan juuri sen vuoksi, ettei opintotukea ole tarkoitettu automaattiseksi tulonlähteeksi opintosuorituksista (palkkanäkökanta). Jos taas tähän palkkanäkökantaan haluttaisiin lähteä, ja poistaa tulorajat, silloin järkevin peruste opintotuen maksamisesta olisi opintopisteiden määrä. Tällä hetkellähän 300op maisterintutkintoon saa 55 tukikuukautta, joka tarkoittaa sitä, että optimitilanteessa kaikki tukikuukaudet hyödyntävä opiskelija tienaa valtiolta 27 483.50 euroa, plus valtion takaama opintolaina päälle. Palkkanäkökannassa järkevin maksutapa olisi jakaa tämä valtion lahjoittama summa tutkintoon kuuluvilla opintopistemäärillä, jolloin jokaisesta tutkintoon soveltuvasta opintopisteestä tienaisi 91.61 euroa. Tällöin tulorajoja ei tarvittaisi, sillä opintopisteelle on määritelty hinta ja loppuaika tulee sitten elää millä kukakin pystyy. Ainoa ongelma olisi vain määritellä tutkintoon soveltuvat opintokokonaisuudet.

    Tällä laskutavalla myös lisäpätevyyksien hankkimisesta ei saisi lisämaksua, tosin ei niistä kyllä saa tälläkään hetkellä, mutta ainakin allekirjoittanut ehtii käydä opintotuella laajemman tutkinnon kuin mitä minimit vaativat.

    VastaaPoista
  2. Poro-:

    Kiitokset kommentista!

    Todettakoon omenoiden ja banaanien vertailusta sen verran, että samaa omenabanaania tässä ollaan kaikki: kuten tekstissäni mainitsen, opiskelijat ja työttömät ovat samassa tuloloukussa hiukan eri tavalla.

    Työmarkkinatuki leikkaantuu käytännössä heti kun tuen saaja tai hänen samassa osoitteessa asuva puolisonsa (tai vastakkaista sukupuolta oleva kämppis ellei erikseen osoiteta ettei kyseessä ole avosuhde) saa tuloja, opintotuessa taasen on enemmän liikkumavaraa. Kuitenkin opintotuen hienous on tuo "euron liikaa tienaaminen" (oikeasti 200 euroa on siinäkin vuoden aikana liikkumavaraa) joka johtaa automaattisesti 500 euron tuen menettämiseen.

    Lisäksi jo se, että mahdolliset palautettavat tukensa on tiedettävä ennen kuin verotuspäätösta saa, aiheuttaa monille haasteita - jos työnantajia on ollut useita, ja ansiotulojen lisäksi on pääomatuloja, on hankalahko pysyä täysin kärryillä tuloistaan. Nordnetin vähän vammaisten raportointityökalujen takia en itsekään ole ihan euron tarkkuudella kärryillä tuloistani tänä vuonna - on hankalahkoa saada tarkka erittely maksetuista osingoista ja saaduista myyntivoitoista sekä näistä pidätetyistä veroista.

    Opintotuen muuttaminen opintopalkaksi on usein väläytelty vaihtoehto, mutta itse tähyilisin mieluummin tukijärjestelmän harmonisointiin ja typerien kannustinloukkujen purkamiseen päin. Useimmat tuet voisi kuitenkin yhdistää vaikka yhdeksi ja samaksi perustuloksi ilman byrokratiaa ja saataisiin samalla vähennettyä tyhjän työn tekijöitä. Nykyinen järjestelmä lähinnä työllistää virkailijoita ja ei ainakaan helpota monen alan työvoimapulaa.


    Erittelen seuraavassa kirjoituksessani opintotuen kanssa puljaamista noiden lisäpätevyyksien ja muun kikkailun osalta sitten enemmän, joten jääköön nyt kommentoimatta :)

    VastaaPoista
  3. Ylempään kommenttiini korjaus:
    ei tuloloukussa vaan tukiloukussa :D

    VastaaPoista
  4. Luen koko jutun ajatuksen kanssa myöhemmin mutta heti alusta heräsi kysymys.

    Jos opiskelijalla on kuitenkin mahdollisuus hankkia tuo noin 1500€ kuussa (palkka plus tuet), niin eikö se kuitenkin ole jo kohtuullinen summa, jos oletetaan että opiskelija on sinkku, lapseton etc...

    Työttömän taasen ei kannata ottaa töitä vastaan jos työpaikka ei ole yli vuoden mittainen ja siitä ei saa yli 1500€ kuussa. (Liittyy lähinnä karenssiaikoihin ja KELAn toiminopeuteen...)

    /Samu

    VastaaPoista
  5. Samu:

    Kiitokset kommentista!

    Kuukaudessa käytettävissä olevan rahan määrä riippuu siitä, moneltako kuukaudelta tukea nostaa. Perinteisesti 9kk opiskeleva ja loput duunia painava opiskelija saa tienata keskimäärin 1362 euroa kuukaudessa ennen kuin tulorajat ylittyvät. 12kk vuodessa opiskeleva saa käyttöönsä maksimissaan vajaat 1160 euroa kuussa ennen tulorajojen ylittymistä. Näistä toki vielä ennakonpidätykset pois.

    Ongelma onkin löytää juuri sellainen duuni josta täsmälleen sopivan palkan saisi. Esimerkiksi minulla menee tänäkin vuonna pakosti yli tulorajojen ellen sitten ota lopputiliä, ja se olisi sääli kun olen oman alani töissä ja työsoppari on ensi vuoden syyskuuhun asti jo olemassa...

    Lisäksi tuo 1362 euroa ei ole mikään käsittämätön summa rahaa. Jos sillä täytyy kulkea töissä, kulkea koulussa, ostaa koulutarvikkeet (yksi ainoa jonkin kurssin opus voi maksaa 400 euroa ja kirjastosta niitä ei tunnu saavan...), ostaa itselle ruokaa ja lopulta vielä maksaa asumiskustannukset (joihin voi hyvin mennä 400-500 euroa kuussa vaikka ottaisit ensimmäisen kämpän mitä sinulle tarjotaan), ei paljon naurata.

    - -

    Toisaalta, oma alani on siitä mukava että opuksia ei juuri tarvitse ostella. Itse olen pärjännyt sillä 500 eurolla kuussakin ja kaikki työansiot ovat menneet säästöön. Siksi pyrinkin kirjoittamaan yleisemmällä tasolla järjestelmän turhauttavuudesta ja lannistavuudesta sen sijaan että valittaisin miten minulla on kurjaa... :)

    VastaaPoista
  6. Kyllähän tässä tekstissä on pointtia. Toisaalta ymmärrän niitäkin, jotka haluaa olla täyspäiväisiä opiskelijoita. Varsinkin niillä aloilla, missä opintosuoritusten ja -pisteiden saaminen on huomattavasti hankalampaa kuin meidän alalla, jossa niitä saa melkein lorvimalla kottikärryllisen ja läsnäolopakkoja ei juuri ole. Esim. OKL -opiskelijat, joilla koulutus on kohtuu putkimainen, opintopisteet niukemmassa ja läsnäolopakkoja enemmän saattaisi mieluummin haluta pari sataa euroa enemmän opintotukea kuussa, kuin mahdollisuuden kynyttää muutenkin suuren työmäärän lisäksi vielä iltavuoroja mäkkärin kassalla. Toisaalta, valintojen maailma.

    -V

    VastaaPoista
  7. V:
    Kiitokset kommentista!

    Niin, alavalintakysymys.. :) Opettajille toisaalta tuntuu olevan pätkäduunia tarjolla valtavat määrät ainakin yliopiston rekrypalvelun ja toisaalta vaimon saamien työtarjousten perusteella.

    Opintotuen korotus on kaunis ajatus. Johan se vuonna 2014 sidotaan indeksiin..! Olisiko sittenkin järkevintä yhtenäistää tukijärjestelmää jonkin perustulomallin suuntaan...

    VastaaPoista
  8. Toisaalta tuo opettajien koulutuksen ylivoimainen vaatimus on myös myytti, sillä sielläkin on mahdollista työskennellä opiskelun ohella, joskin ei ehkä ihan niin paljoa kuin esimerkiksi IT-alalla.

    VastaaPoista
  9. Olin opiskelija ja yhtenä kesänä ylittyi tuloraja mikä mielestäni oli jo tuolloin todella iso. Palautin parin kuukauden tuet vapaaehtoisesti Kelaan määrättyyn päivään mennessä ja mielestäni mainitsemaasi 15% perintäkorotusta ei tullut. Eli sain ilmaiseksi lainaa Kelasta. Ja jos töistä alkaa sitä rahaa tulemaan paljon, niin silloin ei ole kyllä perustetta valtion tuelle.

    VastaaPoista
  10. Anonyymi 1:

    Koulutus vaatinee läsnäolopakollisia opintoja huomattavasti enemmän kuin moni muu ala (esimerkiksi kauppatieteet tai yhteiskuntatieteet), mutta töitä tuntuisi kyllä olevan tarjolla. Tiedän useita eri alojen opiskelijoita jotka tekevät jatkuvasti opettajansijaisuuksia, ja yliopiston rekrytointisähköpostilistalle tulee myös verraten usein työpaikkailmoituksia joissa haetaan opettajaa joskus joka puoleksi vuodeksi. Toki osa-aikaista duunia opintojen ohelle voi olla vaikeampi saada kuin juurikin IT-alalla, mutta.. Niin, alavalintakysymys.

    VastaaPoista
  11. Anonyymi 2:

    Olet oikeassa. Jos tukensa osaa maksaa takaisin oma-aloitteisesti, ei tuota 15% korotusta tule, ja tukikuukaudet saa jopa takaisin käyttöönsä. Tulojen arviointi ennen veroehdotuksen tuloa voi kuitenkin olla haastavaa: tiedän lisäkseni useita opiskelijoita, jotka saavat vuoden aikana ansiotuloja kolmesta tai useammasta lähteestä, ja moni saa lisäksi hiukan pääomatuloja, jolloin on vaikea arvioida paljonko tukea joutuu palauttamaan, ja helposti joko palauttaa liikaa (jolloin tukikuukausi on siltä erää sitten menetetty) tai liian vähän (jolloin tukikuukausi+15% on ikuisiksi ajoiksi menetetty).

    Ilmainen laina on ihan jees. Tuo opintotuen nostaminen ilmaiseksi lainaksi on yksi jutuista joita käsittelen seuraavassa kirjoituksessani.

    Siitä, onko opintotukeen oikeutettu myös opiskelija joka tekee töitä, olen eri mieltä. Mielestäni on turha rakentaa kannustinloukkuja, jos jotakuinkin samalla kustannuksella ne voidaan välttää. Opintotuki on nähdäkseni tuki opiskeluun, ja kuuluu näin tasavertaisesti jokaiselle päätoimiselle opiskelijalle. Sivutoimiset opiskelijat ovat asia erikseen.

    VastaaPoista
  12. Mistäköhän tuo turvapaikanhakijan tulot on oikein laskettu (viittaan kuvaan, jonka oikeellisuudesta kohta irtisanoudut)?

    http://www.pakolaisneuvonta.fi/index_html?lid=66&lang=suo

    VastaaPoista
  13. Kiitokset Hede kommentista! Mukavaa että luottamusta löytyy, mutta aikomuksenani ei ole irtisanoutua MOT:n selvityksestä. Linkkamasi sivu ei kerro Kelan maksamista tuista mitään, joten se on aika huono lähde.

    Käyttämäni kuvan alkuperäinen lähde siis on "MOT: Maahanmuuton hinta", joka löytyi osoitteesta http://areena.yle.fi/video/739164

    Nyttemmin löytyy myös Youtubesta:
    http://www.youtube.com/watch?v=3RQ6RXVtbV4 (kohta 5:02).

    Kuten tavallista, linkkaamassani "demotivational poster"-tyyppisessä kuvassa on oiottu mutkia, ja esimerkkinä käytetään 2 aikuisen ja kolmen lapsen muodostamaa perhettä yhtä opiskelijaa vastaan. Vastaava tuki opiskelijapariskunnalle vaihtelisi n. 950-1350 euron välillä turvapaikanhakijapariskunnan n. 2300 euroa vastaan. Kyseisessä tilanteessa turvapaikanhakijoiden tuloista toimeentulotuki tehnee vajaat 1300 euroa, ja päälle tulee ilmainen terveydenhuolto ja muut palvelut.

    Vertailu menee siis taas toimeentulotuki vs. opintotuki -linjalle, ja se keskustelu on käyty jo monesti eri foorumeilla. Toimeentulotukihan nousee muuten taas vuodenvaihteesta(?), opintotuki ei...


    Kiitokset joka tapauksessa oikaisusta, ero kapeni huomattavasti. Lapsellinen maahanmuuttajapariskunta tienaa siis tukia nostamalla vain noin tonnin enemmän kuin opiskelijapariskunta asuessaan kalliissa asunnossa, halvasti asuvat opiskelijat ottavat turpaan vielä enemmän.

    VastaaPoista
  14. Tuolle Poro nimimerkille vielä

    "sillä jos tulorajoja ei olisi, tuen saisi myös töiden ohessa tehtäviin opintoihin."

    Mutta eikö tässä nyt ole virhe, tarviihan noita opintoja olla tarpeeksi (siis se tietty opintopistemäärä vai miten se meni) että saa sitä tukea, ja jos pääosa ajasta menee töihin ja sitten töiden ohessa menee jonkin verran aikaa opiskeluun, niin tuskin kertyy tarpeeksi pisteitä opintotukeen oikeuttamiseen?

    VastaaPoista