Lukiessani masentavaa uutista, herää minulle usein hillitön tarve kommentoida sitä, siis yleensä kirjoittaa siitä blogiteksti. Ja kun blogitekstinsä kirjoittaa hiukan masentuneena ja maailmaa (tai ainakin jotain pientä osaa siitä) vihaten, siitä tulee tällainen - sekava ja vaikeasti tulkittava, eikä edes kirjoitusprosessi ole mukava. Ei hyvä.
Masentavia aiheita on vaikka muille jakaa
Seurasin noin viikon ajan amppareista uutisia laittaen ylös kaikki sellaiset, jotka minusta ansaitsisivat blogitekstin. Tuloksena olivat seuraavat:
- Kaksi blogitekstiä siitä, miten koulunsa nopeasti käyneet ja äkkiä työelämään pyrkineet (ex-)opiskelijat menestyivät elämässään kaikin puolin paremmin kuin opintoihinsa panostaneet ystävänsä (nämä olivat ainoat positiiviset uutiset!)
- Ay-pomon katkeraa vuodatusta (kahdessa eri lehdessä) siitä, että yrittäjät tarjoavat työntekijöilleen eropaketteja sen sijaan että aloittaisivat raskaat YT-neuvottelut
- Ammattiliittojen lausuma: älä ota töitä, etusi pienenevät
- Demariopiskelijoiden kannanotto: älä tee töitä opintojesi aikana, opintotuen tulorajoja laskettava, tukea pitää saada lisää
- Sudet tappoivat Pohjois-Suomessa noin 80 poroa ja veivät koiria pihoista
- Itärajan taakse vapautettu luontoon satoja puolikesyjä susia
- Muutama artikkeli muslimiveljistämme Egyptissä, Vaasassa ja Afganistanissa:
- Brittitoimittajanainen raadeltiin alasti ja melkein hengiltä kadulla keskellä päivää Egyptissä
- Vaasalaisessa yökerhossa tapeltiin, 10 muslimiveljeä putkaan ja 2 poliisia sairaalaan
- Afgaaniveljet olisivat halunneet saman naisen: päätyivät (ilmeisesti Salomon viisautta väärin tulkittuaan) tappamaan hänet
Jos käsittelisin kaikki minua kiinnostavat aiheet, minulta menisi vapaa-ajan lisäksi varmaan mielenterveyskin. Eräs tuttavani suositteli minulle Uuden Suomen Puheenvuoro-palstaa uutisblogautusteni julkaisukanavaksi, mutta lueskeltuani siellä hetken muiden kirjoituksia ja erityisesti kommentteja, päätin että julkaisen tekstini ennemmin vaikka Ylilaudalla - meininki pysyy siellä asiallisempana ja käyttäjät lienevät keskimäärin fiksumpia. Ehkä tuoreiden uutisten käsittely blogipostauksissa ei vain ole minun juttuni.
Lienee siis fiksuinta jättää ajankohtaisten uutisten kommentointi sikseen. Koitankin kehittää blogin kirjoitusten linjaa enemmän asioita ja suurempia kokonaisuuksia kuin yksittäisiä tapahtumia käsittelevään suuntaan.
Blogin suuntaa kannattaa samalla muuttaa hiukan enemmänkin. Jatkossa tässä blogissa ei tule olemaan varsinaisia valokuvauspäivityksiäkään, vaan ne ovat portfolio-sivuillani ja Facebookissa. Facebookista sivu löytyy täältä, mutta varsinaiset valokuvat päätyvät Flickerin kautta portfolioni eri kategoriasivuille. Kuva- ja muut päivitykset tulevat toki otsikko- ja esikatselutasolla tähänkin blogiin vasemman reunan widgettien kautta.
Tämän viikon uudistukset liittyvätkin nyt suurempaan linjan selkeyttämiseen. Yritys- ja valokuvauskuviot kuuluvat firmani medioihin, politiikka ja yleiset informaatiopläjäykset tähän blogiin, ja uutisten kommentointi johonkin muualle. Johonkin, missä minun ei tarvitse osallistua siihen.
Oletkos lukenut http://www.verkkomedia.org/, ihan yhtä masentavia uutisia mutta onpahan eri näkökulmasta?
VastaaPoistaHeh, masentava sivusto toki tuokin, ja osa "uutisista" lähinnä jonkun puolueen äänenkannattajan kolumniksi kelpaavaa materiaalia, mutta silti kieltämättä mukavaa vaihtelua valtavirtamedian pääosin aika yksisilmäisiin uutissivustoihin.
Poistatästä vois kirjoittaa... http://kotinetti.suomi.net/saaksi/index.php tiesitkö muuten, että koiras-lintu pitää koko perheen lahnan syrjässä.
VastaaPoistaItse olen joskus töissä vähän seuraillut tuota virolaista versiota, eli kalakotkasta: http://pontu.eenet.ee/player/kalakotkas.html...
PoistaKoiras-lintu, eli lintukoiras, eli tällainenkös? ;)
Hyviä kirjoituksia! Useimmiten uutisten jatkuvasta seuraamisesta ei ole mitään hyötyä, sillä pessimistisyys vähentää omaakin tuotteliaisuutta. Silloin tällöin on kuitenkin hyvä pysyä kärryillä, mitä muualla tapahtuu.
VastaaPoista