Profiili

Oma valokuva

Jyväskyläläistynyt IT-alan yrittäjä, kirjanpitäjä, valkokaulusduunari, kauppatieteiden kandidaatti ja tietojärjestelmätieteen opiskelija. Joskus saattaa lipsahtaa myös politiikan puolelle. Huhuista huolimatta en oikeasti ole kokoomusnuori, vaan lähinnä oikeistoliberaali.

Blogin kirjoittaminen on minulle ensisijaisesti keino omien ajatusten järjestelyyn aiheesta jos toisestakin. Erityisesti tekstit keskittyvät verotuksen, opiskelun, talouspolitiikan ja välillä yrittämisen tai sijoittamisenkin ympärille. Kirjanpitäjätaustani ja opintojeni vuoksi niistä aiheista voin kertoa tietävänikin jotakin.

Blogissani ja g+:ssa näkyy silloin tällöin myös yksittäisiä valokuvapäivityksiä, mutta ne julkaisen pääosin firmani nettisivuilla. Valokuvaportfolio löytyy osoitteesta http://portfolio.koskila.netYritykseni nettisivut löytyvät osoitteesta http://site.koskila.net. Mikäli asiat ja jutut joita päivittäin teen oikeasti kiinnostavat, niistäkin löytyy enemmän tietoa omilta nettisivuiltani.

Valokuvaustouhuista lisää myös FB-sivullani: https://www.facebook.com/koskila.net.

26.12.2011

Joulutauko!

Joulukiireiden (tai oikeastaan rauhallisen joulunvieton) vuoksi blogi on tämän viikon tauolla.

Kuvassa vielä uuden vuoden höysteeksi graafi IMF:n arvioimasta Suomen vaihtotaseesta sisältäen ennusteen vuosille 2011-2013. Harmi, että tämä jo valmiiksi pessimistinen arvio osoittautui yltiöoptimistiseksi - miinukselle mentiin jo 2011. Kauhulla odotamme tulevaa.

Oikein rauhallista joulunaikaa ja (toivottavasti ennustettua) parempaa vuotta 2012 kaikille lukijoille!

Lähde: GPDE

19.12.2011

Köyhälistön sirkushuveja keskiluokan veroeuroilla

Taas on yksi poliittinen farssi saamassa ainakin välikuoleman, kun YLE:n rahoitus toteutetaan progressiivisella YLE-verolla. Veron oikeutus on vähintäänkin kyseenalainen. Käytännön toteutuskin on vielä auki, mutta yksi asia on varmaa: YLE tulee jatkamaan paisumistaan kuin pullataikina, ja sinä ja minä olemme maksajaina. Jälleen kerran.

12.12.2011

Kun kauppa ei käy, vievät kaikki tiet Ateenaan

Mitä yhteistä kriiseilevillä ns. PIIGS-mailla on?

Ei ainakaan alijäämäinen valtiontalous. Ei myöskään eteläinen sijainti. Ei sama (väärä?) hallituspuolue, eikä juuri mitään muutakaan. Yksi yhteinen tekijä löytyy: alijäämäinen vaihtotase.

Ja siitä olisi tarkoitus jutella nyt. En tarjoa hopealuotiratkaisua enkä juuri muitakaan ohjeita valtionpäämiehille, vaan ajattelun aihetta tavalliselle tallaajalle, tai se ainakin olisi tarkoituksena.

5.12.2011

Laiskat, välinpitämättömät, yksinkertaiset ja tyhmät verkkokansalaiset


Blogin lukijakunta on varmaan, kuten minäkin, saanut jo tarpeekseen taloussuunnittelusta, verojutuista ja politiikasta, joten teen meille kaikille palveluksen ja kirjoitan vaihteeksi jostain oikeasti tärkeästä.

Käyttäjät ovat tyhmiä, ja valitsevat tyhmiä salasanoja, vaikka tietoturvagurut opastavat heitä norsunluutorneistaan parhaansa mukaan - eikun hetkinen, onko asia sittenkään näin?

28.11.2011

Opiskelijan taloussuunnittelu - osa 4, yksityishenkilön veroilmoitus

Tämä kirjoitus on osa artikkelisarjaa "opiskelijan taloussuunnittelu", johon kuuluvat seuraavat kirjoitukset:

  1. Opintotuki ja sen tulorajat
  2. Opintotuen optimointi
  3. Oman yrityksen edut
  4. Yksityishenkilön veroilmoitus

Artikkelisarjassa käyn läpi erityisesti opiskelijan, mutta osittain myös kenen tahansa muun veroja maksavan kunniallisen kansalaisen keinoja taloutensa optimointiin.


- - 

Oman yrityksen perustaminen ei kuitenkaan ole ainut keino yksityishenkilölle, tai edes opiskelijalle oman taloutensa suunnitteluun ja verotuksen edullistamiseen. Useassa kohdassa vertailen kuitenkin palkansaajan vähennyksiä yrittäjän vastaaviin.
Fuck, we are screwed alright.
Kuvan lähde: vaimo (siis kuvan, ei tuon lapsen).
Ja motifake.com on ehkä lähde kanssa.

Erinäköisiä vähennyksiä on suomalaisessa verotusjärjestelmässä käytettävissä paljon, ja tässä kerron niistä joistain. Joku muukin kuin minä on saattanut huomata, miten vero.fi -sivusto muuttuu joka vuosi kaoottisemmaksi, tieto löytyy huonosti, on joskus ristiriitaista, ja puhelinpalveluun soittamalla saa outoja vastauksia. Yritän selventää joitain asioita tällä kirjoituksellani. Pyrin kuvaamaan vähennykset melko suppeasti, jotta kirjoitus ei venyisi liiaksi. Suomen byrokraattisen verohirvityksen vuoksi tekstistä vaan tulee pitkä. Pahoittelen.

Mikäli parannusehdotuksia tekstin rakenteeseen tai esittelemiini keinoihin löytyy, otan mielelläni kaiken vastaan! Pyrin täydentämään, korjaamaan ja selventämään tekstiä vielä ennen vuoden 2011 tilinpäätösten tekemistä ja toisaalta esitäytetyn veroilmoituksen lähetystä. Kirjoitus noudattaa nyt löyhästi yksityishenkilön veroilmoituksen ilmoitusosan rakennetta.

22.11.2011

Opiskelijan taloussuunnittelu - osa 3, oman yrityksen edut

Tämä kirjoitus on osa artikkelisarjaa "opiskelijan taloussuunnittelu", johon kuuluvat seuraavat kirjoitukset:

  1. Opintotuki ja sen tulorajat
  2. Opintotuen optimointi
  3. Oman yrityksen edut
  4. Yksityishenkilön veroilmoitus

Kuvassa: kuka tahansa opiskelija joka viitsii
hoitaa asiansa kunnolla.
Artikkelisarjassa käyn läpi erityisesti opiskelijan, mutta osittain myös kenen tahansa muun veroja maksavan kunniallisen kansalaisen keinoja taloutensa optimointiin.




- - 




Artikkelisarjan edellisessä osassa käsittelin sitä, mitä ongelmia opintotuen tulorajoissa on, ja miten opintotuen saa hyödynnettyä parhaiten. Tässä tekstissä esittelen keinoja opiskelijana suunnitella talouttaan siten, että saat täysin laillisesti tuloistasi mahdollisimman suuren osan itsellesi. Näin sinullekin jää enemmän rahaa käytettäväksi vaikkapa hyväntekeväisyyteen tai suomalaisiin yhtiöihin sijoittamiseen - tai näin haluan ainakin ajatella... :)

Jottei kirjoitus karkaisi mielettömän pitkäksi, käsittelen tällä kertaa lähinnä oman yrityksen perustamista, ja ensi viikolla vuoronsa saavat erinäköiset vähennykset joita tuloistaan voi tehdä.


10.11.2011

Opiskelijan taloussuunnittelu - osa 2, opintotuen optimointi


Tämä kirjoitus on osa artikkelisarjaa "opiskelijan taloussuunnittelu", johon kuuluvat seuraavat kirjoitukset:

  1. Opintotuki ja sen tulorajat
  2. Opintotuen optimointi
  3. Oman yrityksen edut
  4. Yksityishenkilön veroilmoitus

Artikkelisarjassa käyn läpi erityisesti opiskelijan, mutta osittain myös kenen tahansa muun veroja maksavan kunniallisen kansalaisen keinoja taloutensa optimointiin.


- - 



Kuvan lähde: troll.me
Edellisessä blogikirjoituksessani erittelin nykyisen opintotuen ongelmia erityisesti opintotuen tulorajojen osalta. Tämänkertaisessa tekstissäni koitan selostaa kuinka taloutensa kannattaa optimoida jotta opintotukensa voisi nostaa maksimimääräisenä.

Seuraavassa kirjoituksessani kerron sitten kokonaisvaltaisesta talouden optimoinnista, jolloin en enää juurikaan keskity opintotukeen. Aiheet kuitenkin kieltämättä liippaavat läheltä toisiaan, joten joitain samoja elementtejä tulee molemmissa kirjoituksissa.

7.11.2011

Opiskelijan taloussuunnittelu - osa 1, opintotuki ja sen tulorajat

Tämä kirjoitus on osa artikkelisarjaa "opiskelijan taloussuunnittelu", johon kuuluvat seuraavat kirjoitukset:

  1. Opintotuki ja sen tulorajat
  2. Opintotuen optimointi
  3. Oman yrityksen edut
  4. Yksityishenkilön veroilmoitus

Artikkelisarjassa käyn läpi erityisesti opiskelijan, mutta osittain myös kenen tahansa muun veroja maksavan kunniallisen kansalaisen keinoja taloutensa optimointiin.


- - 


Yksittäistapaus, josta ei saa vetää johtopäätöksiä.
Lähde: kuvaton.com
Nyt alkaa olla taas se aika vuodesta käsillä, kun yrittäjät (allekirjoittanut mukaanlukien) keräävät kuittejaan kasaan ja koittavat saada uskottavan mapin niistä aikaiseksi, kirjanpitäjät (allekirjoittanut mukaanlukien) hierovat taas käsiään ja hykertelevät valmistautuessaan tilinpäätöskauden alkamiseen ja valtaosa yksinkertaisista kansalaisista (allekirjoittanut mukaanlukien..) odottelee jo kädet syyhyten veronpalautuksia lainattuaan rahansa valtiolle huonolla korolla pahimmillaan melkein 23 kuukaudeksi. Tämä huomioiden sain männä viikolla inspiraation opiskelijan verosuunnittelusta kirjoittamiseen väännettyäni asiasta Facebookissa muutaman muun asiaan tutustuneen (ja noin tusinan asiasta mitään tietämättömän) henkilön kanssa.

Tämä kirjoitus aloittaa (näillä näkymin) kolmiosaisen artikkelisarjan opiskelijan verosuunnittelusta ja opintotuen kanssa puljaamisesta. Aihe on varsin mehukas, joten kirjoitettavaa riittää.

En ota teksteissäni laisinkaan kantaa siihen, minkä verran tuloja on opiskelijalle tarpeeksi, saati sitten siihen minkä verran niistä valtion pitäisi maksaa. Ne seikat ovat tuloja suunnitellessa ja opintotuen tulorajoista puhuttaessa verraten irrelevantteja, ja olen sivunnut niitä jo aiemmin. Tyydyn vain erittelemään nykyjärjestelmän typeryyksiä ja tapoja pärjätä niiden kanssa, sillä säätövaraahan riittää.

31.10.2011

YTHS - Maailman huonoin yksityinen terveydenhuolto

Lähde: clipartof.com
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan jäsenmaksu on likimain pakko maksaa, jos haluaa saada alennukset junalipuista, ruoan hinnasta, joukkoliikenteen korteista tai yleensäottaen mistä tahansa hyödykkeestä josta opiskelija-alennus myönnetään. Sinällään ylioppilaskunnan jäsenyyden ei kuitenkaan tulisi olla edellytyksenä opiskelijaetujen saamiselle - eihän eläkeläisalennuksienkaan saaminen vaadi Eläkeläisliitto ry:n jäsenmaksun maksamista.

Vastustan ylioppilaskunnan likimain pakkojäsenyyttä. Esimerkiksi opiskelijahintainen ruoka on kuitenkin itseasiassa Kelan maksama etuus eikä sillä ole paljonkaan tekemistä yliopistojen oppilaskuntien kanssa - paitsi tietysti siten, että oppilaskunnat rahastavat oppilaita kunnolla. Ilokivikin tekee voittoa sen sata tuhatta euroa vuodessa - eikö tämä voisi näkyä ruoan hinnassa tai alempana jäsenmaksuna? Jyväskylän yliopisto perii kuitenkin vajaan satasen jäsenmaksun jäseniltään joka vuosi.

Mitä tällä maksulla köyhä opiskelija sitten saa? No, oikeastaan ainut etu, mitä ei muutenkin tulisi opiskelijana saada, on YTHS:n jäsenyys, ja siitä aionkin kirjoittaa tänään.


24.10.2011

Suutarin lapsilla on viimeinkin kengät!


Ensin ajattelin, että kirjoitan tunnollisesti jotakin Jyväskylän yliopiston opiskelijoita koskettavaa, olenhan ehdolla edustajistovaaleissa. Jotenkin tulee olo, että on jotain velkaa potentiaalisille äänestäjille, ja että yleisöään pitäisi palvella...

Mutta olkoot - nyt tapahtuu kiinnostavampiakin asioita! Jääköön politiikka tällä erää toiseksi.

17.10.2011

Sekaannuin politiikkaan numerolla 154

Vielä muutamia viikkoja sitten pidin selviönä, etten sekaantuisi sellaiseen likaiseen, rumaan ja lapselliseen peliin kuin ylioppilaskuntapolitiikka. Politiikka (ainakin demokraattisessa konseptissa) muutenkin on ajatuksena lähinnä hirvittävä - se, joka lupaa leipää ja sirkushuveja ilman pääsymaksuja tulee saamaan mielettömät määrät ääniä, kun taas realistit ja rehelliset jäävät rannalle ruikuttamaan. Esimerkiksi muutamissa viimeisissä eduskuntavaaleissa on saanut nähdä populismin ja pelolla ratsastamisen voiman - toiset pelkäävät "tsunameja aiheuttavaa ilmastonmuutosta" ja toiset maahanmuuttajia jotka vaan vetävät lonkkaa, nostavat työttömyystuet ja vievät meidän työt.

10.10.2011

Ei demarikaan aina erehdy - Jungner oli oikeassa

Viime päivinä media on kuohunut jälleen uutisesta jonka joko lukijat, toimittajat, tai molemmat ovat ymmärtäneet väärin. Tai sitten herraviha ja kateus ovat niin voimakkaita, että viestin sisältö saa taipua lähetin arvostelun edessä.

3.10.2011

Tuontitullit ovat duunarinkin surma

Vasemmalla: ei tuontitulleja
Oikealla: tuontitullit voimissaan
Kysyttävää?
Monessa nettikeskustelussa olen joutunut törmäämään väitteeseen, että tuontitullit jotenkin pelastaisivat köyhän kansan työpaikat ja suojelisivat suomalaista duunaria pahoilta kiinalaisilta. Piru vie, mikä teitä yksinkertaisia ihmisiä vaivaa? Ajatus on ehkä typerintä mitä olen hetkeen saanut lukea, mutta ehkä täytyy uskoa että joku paha kapitalisti on istuttanut tämän ajattelutavan alaistensa, tai siis riistämänsä työväenluokan, aivoihin.

Selitänpä nyt, mistä oikeasti on kysymys.


26.9.2011

Eivätkö propellihatut ikinä opi?

Tältä Ubuntu näyttää jos siihen laittaa laitteita kiinni.
Lähde: wikimedia.org
Olen jo joitain vuosia koittanut silloin tällöin käyttää linux-pohjaisia käyttöjärjestelmiä työkoneissani, mutta ei niistä tunnu olevan työpöytäkäytössä yhtään mihinkään. Kokemusteni mukaan ne ovat paitsi raskaampia ja epävakaampia kuin Windows-vastineensa, myös pitkässä juoksussa kalliimpia.

Keskityn tässä tekstissä pc-koneiden työpöytäkäyttöön soveltuvaan linux-distroon, joka on voittanut palkintoja käyttäjäystävällisyydestään, elikkä kaikki rajat kommunismillaan ja kauneudellaan rikkovaan Ubuntu Linuxiin.

19.9.2011

Spotifyn kuolonkorahduksia odotellessa

Kovasti tykkäämäni suoratoistopalvelu Spotify jakaa mielipiteitä. Käytän itse sitä päivittäin töissä ja kotosallakin, ja toivon palvelulle kaikkea hyvää. Toimintamallinsa ja levy-yhtiöiden hallitsevan aseman takia se oli kuitenkin tuomittu kuolemaan jo ennen syntymäänsä.

12.9.2011

Kolmas kerta toden sanoo? Paluu kirjastoon...

Sitä kuvittelisi, että aiemmista kokemuksistaan ihminen oppisi jotain. Minun kohdallani tämä tarkoittaisi, että pysyisin kaukana yliopiston kirjastosta (katso syyt täältä ja täältä), vaan ei. Englannin opettajan pakottamana sain inspiraation lähteä etsimään jotain mielenkiintoista englanninkielistä romaania kirjaston valikoimista, siitä yksinkertaisesta syystä että arvelin kirjastossa olevan enemmän valikoimaa kuin vaimoni kirjahyllyssä.
Lähde: Jyväskylän yliopiston kirjaston Fb-sivut

Pieleenhän se meni taas. Alkaa tuntua siltä, että joko tuolla rakennuksella on jotain minua ja Valtteria vastaan, tai sitten olemme jotenkin kirjastovammaisia kun emme pärjää. Toisaalta, tällä kertaa Valtterin kaveri Pauliinakin oli mukana, ja jo puolen tunnin vierailun jälkeen hänkin oli valmis hakkaamaan päätään näppäimistöön (tai vaikka kirjahyllyyn) kunhan edes jokin tapahtuisi kivasti. Vaan ei.



5.9.2011

Domain Renewal Group - varo domainhuijausta!


Tällä kertaa kirjoittelen vähän henkilökohtaisemmasta aiheesta, pienenä toivonani pelastaa joku hyväuskoinen huijarien kynsistä.

Sain siis männä viikolla mielenkiintoisen kirjeen postissa. Yhdysvaltalainen yritys haluaa tarjota minulle jo omistamani domainin (antinjamarin.net) omistajuutta, ja siinä ohessa paria muuta domainia. Yritys vieläpä ystävällisesti mainitsee, että olisi todella sääli jos menettäisin domainini, kun vaikkapa joku tarkemmin määrittelemätön ilkeä taho kaappaisi sen heti sen voimassaoloajan päätyttyä.

Tämä ystävällinen yhtiö kertoo siis voivansa pelastaa minut online-identiteettini tuhoutumiselta vihamielisen tahon varastaessa oikeudet domainiini - ja vieläpä aika halvalla. Vaan mistä oikeasti onkaan kysymys?


29.8.2011

Yksi lensi yli Kroatian, eli tarina matkasta Montenegroon

Entinen sosialistisen Jugoslavian osa, jonka kansaa kutsutaan maailman laiskimmaksi, jonka koko metalliteollisuuden omistaa yksi ja sama venäläinen oligarkki ja jonka koko on pienen maakunnan luokkaa.

Viikon häämatka Montenegroon. Voiko tästä seurata mitään muuta kuin katastrofi?

Tässä siis politiikan ja taloushöpinöiden lisäksi enemmän tai vähemmän organisoidusti matkailijallekin hyödyllisiä vinkkejä ja havaintoja maasta.

22.8.2011

Opintomatka Kreikkaan

Kyllä, kuulitte oikein, Kreikkaan. Koska Montenegron reissulla ottamani 1750 kuvaa ovat vielä järjestelemättä, jaan kanssanne parin vuoden takaisen matkani hedelmiä. Olin isoäitini kanssa tutustumassa Kosin saaren oloihin, ja kokemus oli opettavainen.

Sen ainakin opin, että mitään kulttuuria ei saa tuomita tutustumatta siihen lähemmin. No, ehkä ihmissyöjiin voi suhtautua lievällä varauksella tekemättä kovin läheistä tuttavuutta heidän kanssaan, mutta he olkoot ainoa poikkeus.

14.8.2011

Toistamiseen häämatkalla.

Lähde: panoramio.com
Tämän tekstin ilmestyessä olen itse Montenegron Budvassa, luultavasti tähän aikaan nauttimassa kylmää juomaa lämpimänä kesäiltana jollain terassilla. Vaimon kanssa mennään siis nyt häämatkalle, kun heti häiden jälkeen ei ehditty pitää kuin parin päivän breikki keskellä Oriveden mittaamattomia metsiä.

8.8.2011

Valtio-omistajuuden kiistaton rikastava vaikutus

Otsikossa mainitsemani vaikutus ei näy ainakaan muille omistajille. Suurin osa entisistä valtionyhtiöistä ja nyttemmin myös valtion osittain omistamista yhtiöistä lähinnä rypee tappiosta toiseen, riippumatta siitä ovatko pörssissä vai eivät. Lisäksi valtionyhtiöt pääsevät ensimmäisenä nauttimaan tempoilevasta ja yleensä vahingollisesta politiikasta, kuten sukupuoli- tai muista kiintiöistä yhtiöiden hallituksissa ja vaikkapa ydinvoimalattomasta linjasta, jonka Fortum sai kokea karvaasti tänä keväänä.

Valtiot ovat tänä keväänä (ja todellisuudessa toki jo pitkään) osoittaneet taitavat kykynsä talouksiensa hallinnassa. Tällä saatan viitata länsimaita nyt kiusaavaan velkakriisiin.


Nyt kuitenkin joku kehtaa kehua sekä valtionomistajuutta että kiintiöitä:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110782779&ext=ltr
"Valtio-omisteisissa yhtiöissä on ollut 40 prosentin sääntö jo vuosia voimassa, vaikka lakia asiasta ei ole. Naisten edustus on nyt näissä yhtiöissä 42 prosenttia, eikä pelätystä pätemättömyysongelmasta ole ollut tietoakaan, päinvastoin, hän jatkaa." 
 Näin puhuu Kauppalehdessä Minna Isoaho.

1.8.2011

Sosialistista kansantasavaltaa kaatamassa

Hei - mitä me tiedämme Libyasta? Tiedämme, että siellä on paha diktaattori joka tukee kansainvälistä terrorismia. Tiedämme, että hyvät vapaustaistelijat haluavat päästä eroon pahasta diktaattorista. Nyt myös läpeensä hyvät länsimaat auttavat vapaustaistelijoita taistelussaan - Libyaan viedään siis lopulta vapautta oikein Ameriikan malliin!

Mutta onko tässä koko todellisuus?

26.7.2011

Oikean elämän kiireitä

Heti alkuun pahoitteluni niille muutamille jotka odottivat eilen blogikirjoitustani ilmestyväksi puolenyön aikoihin. Priorisointini harvoin menee tällä tavalla pieleen, mutta nyt internetin ulkopuolisen elämän vuoksi unohdin koko jutun. Eilen aamusta lankomies kavereineen oli vielä meillä ja iltapäivästä kävi useampi kaveri - lisäksi Valtterinkanssa korkkasimme vastaostetun Halo Reachin! Täytynee nyt pelata se alta pois

Näin pahoillani minäkin olen.

Tommille erityisesti anteeksipyyntö, hän kun odotti kuitenkin taas kädet hioten että saa tykätä kirjoituksesta Facebookissa ja plussata sitä Google+:ssa... Sori oikeesti. Ikävä tuottaa pettymys.

19.7.2011

Tekijänoikeusjärjestöjen muna vai kana -harha

Kuvittele itsesi uudenkarhean Audi TT:n rattiin. Edessäsi on työmatkasi - pyöreät sata kilometriä. Voit valita kahdesta eri reitistä työpaikallesi. Molemmat tiet ovat suoria, näkyvyys erinomainen, teiden ympäristö on autiomaata, kesäpäivä on lämmin ja keli pilvetön. Tähän yhteneväisyydet sitten loppuvatkin.

Verotuksen vertailu, tiedot suurinpiirtein vuodelta 2005.
Lähde: naurunappula
Ensimmäisellä tiellä on viidentoista kilometrin välein tietulleja, joissa sinun täytyy pysähtyä, kävellä sisälle tullirakennukseen, soittaa tullimiehelle että olet paikalla odottamassa että saisit maksaa, odottaa keskimäärin vartti että tullimies tulee ottamaan rahasi vastaan, näyttää tullimiehelle autosi piirturinkiekot (olet tietenkin joutunut asentamaan piirturin autoosi että sitä on helpompi valvoa) jotta hän voi tarkistaa ettet ole ajanut ylinopeutta, maksaa tullimaksu Meksikon pesoina (muita rahayksiköitä ei hyväksytä) tietulli ja sitten saat jatkaa matkaa. Lisäksi tullikojujen kohdalla on 30 km/h nopeusrajoitus.

Toinen tie on muuten samanlainen, mutta sen varrella ei ole tietulleja, ja se on paremmassa kunnossa koska innokkaat vapaaehtoiset ovat kehittäneet jäätävän hyvää pikeä jolla he paikkaavat tienpinnan pienimmätkin kauneusvirheet muutaman tunnin varoitusajalla. Valvontaa ei ole, ja tien ylläpidon kulut kustannetaan lahjoituksilla ja tien varrelle sinne tänne pystytetyillä suurilla mainoskilvillä. Ai niin, ja tämän toisen tien käyttäminen on kiellettyä koska se aiheuttaa tulonmenetystä ensimmäisen tien tullikojuille.


Kuinka moni meistä ei lopulta tarpeeksi monta kertaa tuota matkaa taitettuaan (tai jopa ensimmäisellä kertaa huomattuaan sääntöjen noudattaminen melko tympeäksi) missaisi ainakin osaa tietulleista ja ajelisi mieluummin pysähtymättä töihin? Eikö suurin osa meistä lopulta mieluummin valitsisi ilmaisen ja helpon (joskin hiukan epärehellisen) tien hitaan, kalliin, työlään ja vaikeasti toteutetun sijasta, varsinkin kun valintaa ei valvota mitenkään? Väitän että kyllä valitsisi, ja laittoman lataamisen yleisyys tukee väittämääni aika vahvasti.

11.7.2011

Tyhjästäkin voi nyhjästä

Ei, ei se ole markkinataloutta. Se on modernia stalinismia.
1. Lainaa euro naapuriltasi
2. Lainaa naapuriltasi lainaamasi euro kovalla korolla kymmenelle eri kuluttajalle, sama euro siis kullekin
3. Toista
4. ???
5. Profit!



Olen vielä tänä päivänäkin törmännyt ihmisiin, jotka luulevat pankin lainaavan esim. asunnon ostajille tai investoiville yrittäjille rahoja, joita yksityiset ihmiset ovat ensin pankkiin tallettaneet. Koitan nyt oikaista tämän naiivin harhaluulon.

4.7.2011

"Humanisteille vähemmän opintotukea"

Vissiin Kuvataideakatemiasta valmistunut.
Lähde
Ruotsissa tehtiin männä viikolla mielenkiintoinen esitys. Suomen Elinkeinoelämän keskusliittoa vastaava järjestö Svenskt Näringsliv esittää, että opintotukea porrastettaisiin sen mukaan, kuinka todennäköisesti opiskelija työllistyy valmistuttuaan. Eikö tässä itse asiassa olisi aika paljon ideaa?

Median mielestä ei tietenkään.

27.6.2011

Hedonistin herkkuja

Aloitetaan pienellä testillä.
  • Oletko koskaan ostanut mitään vain siksi, että naapurillasi/kollegallasi/sisaruksellasikin on sellainen?
  • Onko sinulla jo 3D-telkkari/aurinkopaneelit/sähköauto?
  • Onko kerran vuodessa aurinkorannoille matkustaminen sinulle jotain mistä et luovu mistään hinnasta?
  • Oletko ottanut lainaa elämässäsi muutakin kuin asuntoa varten? (Yritystoiminnan investointeja ei lasketa)
  • Onko sinulla joskus vaikeuksia maksaa laskujasi ajoissa?
Jos vastasit useampaan kuin yhteen "kyllä", olet luultavasti myös ostanut ylihintaisia mansikoita.

20.6.2011

Tuulen viemää energiapolitiikkaa

Kauppalehti uutisoi viime tiistaina tuulivoimateknologiayhtiö Moventaksen konkurssista. Yli nelivuotias jyväskyläläinen alan edelläkävijä ei saanut enää lisärahoitusta tärkeimmiltä rahoittajiltaan. Tuulivoima ei muutenkaan ole ainakaan vielä osoittautunut hurjimpien toiveiden mukaiseksi rahasammoksi.

Sanottakoon heti alkuun, että en vastusta uusiutuvia energianlähteitä, edes tuulivoimaa, ja tarkoitukseni on tällä tekstillä kritisoida enemmänkin valtion toimintaa energiapolitiikassa. Kannatan fossiilisten polttoaineiden käytön korvaamista lyhyellä tähtäimellä (20 vuotta) ydinvoimalla, ja pidemmällä tähtäimellä vesi-, tuuli- ja bioenergialla.

13.6.2011

Koulutuksen hinta

Edellisessä kirjoituksessani laskeskelin paljonko valtio on minulle velkaa kun vietin vuoden pakkotyössä likimain 24/7. Tällä kertaa laskeskelen vastaavasti, paljonko suomalaisen (tässä tapauksessa minun) kouluttaminen maisteriksi asti tulee yhteiskunnalle maksamaan - ja miltä tämä sijoitus yhteiskunnan kannalta näyttää.


6.6.2011

Avoin lasku valtiolle

Olen osallistunut Facebookissa keskusteluun lapsilisien verotuksesta, ja siellä muutamat vasemmistohenkiset henkilöt jaksavat muistutella siitä, miten minä ja muutama muu "hyvinvointiyhteiskunnan vihollinen", "fasisti" ja "paskaporvari" olemme hyötyneet elämässämme kymmenien tuhansien eurojen edestä julkisista palveluista ja nyt kiittämättöminä haluamme lakkauttaa koko järjestelmän. Ottamatta kantaa siihen miten pahasti metsään useimmat heistä menevät yleistyksissään, aloin miettiä omaa velkaani valtiolle. Olen kieltämättä ehtinyt jo opiskella 14 vuotta valtion laskuun ja saanut sinä aikana vielä välillä opintotukeakin, olen nostanut asumistukea kaksi kuukautta ja ehtipä valtio maksaa vanhemmilleni lapsilisääkin.

Ymmärsin olevani siis velkaa valtiolle. Vaikka maksankin useimmista kulutustavaroista 23% veron valtiolle, bensasta noin 60%, ruoasta (hiukan lajista riippuen) noin 13% ja tuloistanikin joitakin prosentteja, saamani koulutus on kenties vielä paljon arvokkaampi potti. Tätä epäsuhtaa käsittelen kuitenkin tarkemmin myöhemmin, ja puutun ensimmäisenä useimmille suomalaisille miehille kaikista näkyvimpään tapaan lyhentää tätä velkaa valtiolle - asepalvelukseen. Tästä nyt lisää.


* * *


En ole yleisen asevelvollisuuden vastustaja, mutta näen nykyjärjestelmässä paljon parantamisen varaa. Tämä kirjoitus on osa kirjoitussarjaani, jossa puntaroin Puolustusvoimien kehittämistä modernimmaksi ja järkevämmäksi instanssiksi ilman että maanpuolustuskyky häviäisi mihinkään.
Oman näkemykseni mukaan Puolustusvoimien kehittämisessä olennaisinta ovat seuraavat:

  1. Puolustusvoimien tulee taata Suomen sotilaallinen koskemattomuus,
  2. tavalla joka ei (erityisesti rauhan aikana) aiheuta asevelvollisille tarpeetonta harmia,
  3. eikä aiheuta tarpeettoman suurta rahallista rasitetta Suomen valtiolle.

Näitä teesejä pohdin kirjoitussarjassani, joka koostuu seuraavista osista:

  1. Avoin lasku valtiolle - minkä minä menetin palkkatuloissa, sen valtio menetti teetetyssä tyhjässä työssä ja haitallisessa asennekasvatuksessa
  2. Tee työtä joka on arvoitus - kun Puolustusvoimat murentaa uskottavuuttaan ja varusmiesten maanpuolustustahtoa
  3. Rasite kansantaloudelle - Puolustusvoimat yrittää varmistaa Suomen alueellisen koskemattomuuden, mutta millä hinnalla?
  4. Kuinka paljon henkistä kärsimystä on sopiva hinta maanpuolustuksesta? (tulossa)
  5. Vaikka Puolustusvoimat parhaansa tekeekin, voi varusmiespalveluksesta saada jotain irtikin (tulossa)



* * *


30.5.2011

Yksityisautoilu - luksusta vai välttämättömyys?

Yksityisautoilun tarpeellisuutta ruotiva blogiteksti olisi varmaan paras aloittaa toteamalla yksinkertaisesti, että autot nyt vaan on välttämättömiä ja suurinpiirtein sananvapauteen verrattavissa oleva perusoikeus. Jääköön tällä kertaa, sillä auto saattaa joissain tapauksissa olla tarpeeton keksintö - jos asuu työpaikkansa vieressä eikä halua nähdä niitä sukulaisia tai tuttuja, jotka asuvat muualla kuin jonkin Suomen noin kymmenestä suurimmasta kaupungista lähettyvillä. Samoin autolliset kaverit auttavat pitkälle, jolloin heitä hyödyntämällä voi myös pärjätä itse ilman autoa.

Okei, mutta joka tapauksessa hyvin suuri osa suomalaisista tarvitsee itse autoa, ja vielä suurempi osa - itse asiassa aivan joka ainut suomalainen - hyötyy yksityisautoilusta. Raflaava väite? Ei, vaan simppeli fakta.

23.5.2011

Metsästä tuottoa

Tämä teksti on jatkoa aiemmalle kirjoitukselleni Metsän omistamisen sietämätön hyväntekeväisyys.

Käyn läpi pari mahdollista tapaa saada hyötyä ja jopa tuottoa metsästä (kyllä - se on kuin onkin mahdollista!), mukana on jopa pientä sijoitusvinkkiä :)


16.5.2011

Metsän omistamisen sietämätön hyväntekeväisyys

Metsätaloutta omakohtaisesti koettuna.
TieKuvat Marin ottamia.
Tiedoksi: toisin kuin aiemmin arvelin, ainakaan kaikki kommentit eivät ole palanneet, bloggerin feedi ei itselläni toimi ja sivusto ei toimi välillä. Saa nähdä saako ylläpito korjattua ongelmia sittenkään...

Mutta nyt aiheeseen.
- - -

Metsänomistus on Suomessa asia joka jakaa mielipiteitä. Oma, rehellinen ja verraten harkittu mielipiteeni on, että metsän omistaminen Suomessa on lähinnä typerää ja yleensä vielä taloudellisesti kannattamatontakin.

Olen monesti hajoillut tilitoimistossa työskennellessäni Suomen metsäverotukseen, ja lisäksi nähnyt mitä on omistaa kohtuullinen määrä metsää sillä isäni on metsänomistaja. Lisäksi minua kiinnostavat (ja hajottavat) monet poliittiset metsään liittyvät kiistakapulat kuten metsän kiinteistövero (jota sivuan aiemmassa blogitekstissänikin), Natura 2000 -hanke (ja siihen liittyvät metsän pakkolunastukset tai -suojelut), jokamiehenoikeudet ja niiden soveltaminen käytäntöön ja monet muut suuria tunteita herättävät aiheet.

Tilitoimistossa työskennellessäni olen joskus miettinyt, onko suomalaisten poliitikkojen tarkoitus todellakin tappaa yksityinen metsänomistus ja saada keskitettyä metsät valtion ja muutamien suuryritysten haltuun. Viimeistään metsän kiinteistövero olisi aika suuri loikka yksityisen omistamisen hankaloittamiseksi, ja sitä paitsi muutenkin askel taaksepäin - vastahan Suomessa joitain vuosia sitten luovuttiin varallisuusveroluontoisesta metsän pinta-alaverotuksesta ja siirryttiin puun myyntiverotukseen. Kiinteistöveron ulottaminen metsämaahan tarkoittaisi siis metsän tuplaverotusta - ensin verotetaan metsästä varallisuutena ja sitten jos sieltä jotain tuloa onnistuu saamaan, siitä menee vielä päälle myyntivero. Tämä tekisi metsänomistamisen sijoitus- tai elannonhankkimismielessä kerrassaan typeräksi - paitsi valtiolle. Jo nyt metsä on sijoituskohteena hankala, kun koskaan ei voi tietää mitä poliitikot päättävät sen verotuksesta, tai josko kalliilla ostettu metsä lunastetaan liito-oravien suojelua varten pilkkahinnalla.

Metsän hankkiminen rahallinen hyöty mielessä on jo nyt aika riskipeliä. Ostajien maksama hinta puulle on todella suuria kauppoja lukuunottamatta aika tarkasti saman kokoinen, kuin korjuu+uudistamiskustannukset yhteensä - metsänomistaja ei siis juuri hyödy metsäkaupoista rahallisesti, mutta saa hyvän mielen työllistettyään moto-kuskin puunkeruuseen, kaivurikuskin laikuttamiseen ja pari kaveria taimien istuttamiseen. Vähäisestä myyntivoitostaan hän saa vielä maksaa veroja melkein kolmanneksen. Hänen omistamallaan metsämaalla taas ei juuri ole arvoa, paitsi perintö-, lahja- ja mahdollisessa tulevaisuuden kiinteistöverotuksessa, jossa ne arvostetaan potentiaalisina järvenrantatontteina joilta löytyy öljylähde ja timantteja, tietenkin.


Verottajalta vielä lisäpotkua - lähinnä päähän

Suomessa kaikki metsätalouden tulo normaalisti lasketaan pääomatuloksi. Siispä jopa tilanteessa, jossa eläkeläisisäntä tekee hartiavoimin niska limassa töitä saadakseen metsästä vähän koivuklapia myyntiin kesämökkiläisille ja siten lisätuloa kansaneläkkeensä kaveriksi, maksaa hän 28 % veroa kaikesta tulosta mitä saa raavittua kasaan. Ansiotulon veroprosentti eläketulon ollessa noin 10 000 € / v olisi alle 10 %. Verratkaapa tätä vielä vaikkapa passiiviseen osakeomistukseen, jossa jopa satojen tuhansien eurojen osingoista maksetaan aina vain 19.6 % veroa...

Kuvassa mainitsemani eläkeläinen. Auton vakuutukset eivät olleet edes vähennyskelpoisia...

Myös jo aiemmin mainittu puun myyntiverotus on Suomessa kerrassaan herkullista. Seuraavassa taulukko erilaisista puun myyntiin sovellettavista ennakonpidätysprosenteista, joita esimerkiksi viime vuoden veroilmoitusta tehtäessä on täytynyt miettiä:
Puukaupan tekoajankohta ---------- vero --- kaupan tyyppi
  • ennen 1.4.2008 ---------------- 19 % -- (pystykauppa)
  • ennen 1.4.2008 ---------------- 13 % -- (hankintakauppa)
  • 1.4.2008 – 31.12.2009 ------ 10 % -- (pystykauppa)
  • 1.4.2008 – 31.12.2009 -------  7 % -- (hankintakauppa)
  • 1.1.2010 – 31.12.2010 ------ 15 % -- (pystykauppa)
  • 1.1.2010 – 31.12.2010 ------ 10 % -- (hankintakauppa)

Koska puukauppojen maksut voivat venyä kaupan tekoajankohdasta eteenpäin helposti 2-3 vuotta, yhden ainoan vuoden verotuksessa voi olla veroja viidellä eri veroprosentilla ja kahdella eri myyntitavalla. Ainut tapa tietää oikea veroprosentti (ja siten saada laskettua verotus oikein) on täsmätä kaupantekoajankohta ylläolevaan taulukkoon ja muistaa kaikista kaupoistaan, olivatko ne pysty- vai hankintakauppoja.

Muuten, opas metsätalouden veroilmoituksen, siis 2C-lomakkeen täyttöön löytyy täältä (pdf). Se on 11 sivua pitkä, ja kyseessä ei siis ole minkään valtakunnan verotusohje vaan ainoastaan yhden ainoan lomakkeen täyttöohjeet. Mahdolliset liitetietolomakkeet ovat vielä erikseen.


Metsän omistaminen pähkinänkuoressa

Typerää ja/tai hyväntekeväisyyttä.

Vähän laajemmin selitettynä:
Usein melko työläs, ja ainakin suunnittelua ja valvontaa vaativa tulonlähde joka on Suomessa verotuksellisesti niputettu yhteen tilin saldolle maksettavan koron, osakkeille maksettavien osinkojen ja osuuspääoman koron kanssa - siis samaan settiin äärimmäisen passiivisten tulonlähteiden kanssa. Mitä muuta omistamisen muotoa potkitaan Suomessa päähän näin pahasti verotuksen tasolla? 2C-lomake on loppujen lopuksi aika kevyt täyttää, jos liitetietoja ei ole (löytyy tästä (pdf)), mutta mitä jos vastaavaa vaadittaisiin esimerkiksi jokaiselta tilinomistajalta, riippumatta siitä onko vuoden aikana saanut korkotuloja tililleen vai ei?



- - -

Ensi maanantaiksi koitan keksiä jonkun tavan saada metsästä jotain tuottoa ja muotoilla siitä vielä järkevän blogitekstin. Wish me luck.

EDIT: Ja tässä siis linkki tuohon seuraavaan blogitekstiin: Metsästä tuottoa.

14.5.2011

Teknisiä vaikeuksia

Keskiiviikosta alkaen blogini on ollut välillä saavuttamattomissa, välillä kommentteja ei ole voinut kirjoittaa, välillä mikään linkki ei ole toiminut, bloggerin tapahtumalistaus ei ole näyttänyt minua ja suurimman osan ajasta en ole voinut itse kirjoittaa blogiini mitään. Ongelmat ovat koko blogger-palvelun laajuisia, ja niistä löytyy lisää tietoa osoitteesta: http://status.blogger.com/. Osa kommenteista puuttuu vieläkin mutta palautunee viikonlopun kuluessa näkyviin.

Pahoittelen kaikkien vierailijoiden puolesta. Maanantaina palataan asiaan uuden kirjoituksen puitteissa :)

9.5.2011

Sotimisesta opintopisteitä?

Tällä viikolla vaihdan uusiin aiheisiin suuren suosion saaneiden kirjastoa käsittelevien kirjoitusteni jälkeen. Lue ne seuraavista linkeistä:




Taannoin Dumpin sähköpostilistalta tuli hallituksen kokouksen pöytäkirja, jossa käsiteltiin lyhyesti kopo-, eli koulutuspoliittisia asioita seuraavasti:
AUK- ja RUK-suorituksista saa opintopisteitä vähintään arvosanalla ”hyvä”
olevaa todistusta vastaan. AUK:sta 5 op ja RUK:sta 8 op.
Kyseessähän on siis tiedekuntaneuvoston hiljattain tekemä päätös varusmiespalveluksen aikana saadun johtajakoulutuksen hyväksiluvusta. Dumpin listan lisäksi yliopiston tiedotuslistalta tuli jotain infoa asiasta, joskaan en tähän hätään sitä mailia enää löytänyt. Viestissä kuitenkin mainittiin, että reserviupseeri- tai aliupseerikoulun lisäksi muusta soveltuvasta varusmiespalveluksen aikaisesta koulutuksesta voi saada muutaman nopan lisää, ja että lisätietoa on tulossa myöhemmin.

Arvatkaa kummalle on tiedossa ekstranoppia?
Lähde: gtfo.ro
Mahdollisuus saada vielä lisäpisteitä soveltuvasta erikoiskoulutuksesta on kieltämättä houkutteleva. Ainakin monet esikunnassa tai viestijoukoissa varusmiespalveluksensa viettäneet toivottanevat mahdolliset ekstranopat tervetulleiksi.


Pitkäaikaisen polemiikin kohde


Varusmiespalveluksen aikaisen johtajakoulutuksen ja -kokemuksen hyväksiluvusta on opiskelijapiireissä ollut keskustelua jo pitkään. Muutamat ovat elätelleet jopa toiveita reserviupseerikoulutuksen hyväksilukemista johtamisen sivuaineena - siis kokonaisena 30 opintopisteen aineopintokokonaisuutena. Monilla rukin käyneillä 14-viikkoisen (AUK I mukaanluettuna tietysti 21-viikkoisen) johtajakoulutuksen lisäksi kokemusta erilaisissa vastuutehtävissä tai eri joukkojen vanhimpana on voinut kertyä runsaastikin - johtajakauden aikana osa varusmiehistä voi päästä johtamaan satoja alaisia parin viikon mittaisissa harjoituksissa, joissa kalustoa on miljoonien eurojen edestä, ja ainakin ilmavoimissa nakkeja yksikön valvojaksi tai oppilasjohtajaksi (tai vastaavaksi) oli jaossa vähän väliä.

Rajanveto on aina hankala asia. Syrjitäänkö tässä nyt naisia, jotka harvoin suorittavat asepalveluksen ja siten harvoin saavat mahdollisuutta hakea johtajakoulutuksen hyväksilukua? Tai siviilipalveluksen suorittaneita, jotka ovat uhranneet elämästään (tavallaan...) jopa pidemmän ajan kuin intin käyneet, mutta eivät saa siitä hyväksilukua?

Toisaalta on ehkä perusteltuakin että jopa yliopistomaailma tunnustaa varusmiespalveluksen aikaisen johtajakoulutuksen ja erityisesti -kokemuksen arvon. Ilmavoimien reserviupseerikoulussa opetus (ainakin näin jälkeenpäin ajatellen) oli itse asiassa melkein laadukasta, ja varsinkin yliopiston johtamisopintoihin yhdistettynä niin sanotusti teki järkeä. Johtamisen peruskurssilla Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa jopa käsiteltiin erään Ilmasotakoulun tutkijan teoriaa, minkä katson puolustusvoimien alaiselle laitokselle erinomaiseksi suoritukseksi.

Havaintokuva intin johtajakoulutuksesta.
Lähde: mil.fi
Lisäksi olen tyytyväinen siitä, ettei vuosi intissä ehkä mennytkään aivan hukkaan. Maanpuolustustahdon se ehkä tappoi, ja onnistui synnyttämään pysyvän herravihan ja epäluulon Suomen valtiota kohtaan, mutta jos siitä hyötyi edes muutaman opintopisteen... Toki opintopistettä kohden laskettu palvelustuntimäärä karkaa täysin käsistä, mutta eihän intti ole vain opiskelua, vaan myös kiirettä ja odottelua varten.

Henkilökohtaisesti olen toki tyytyväinen siihen, että IT-tiedekunta saa (lopulta) selkeät ohjeet varusmiespalveluksen aikana saadun johtajakoulutuksen hyväksilukemisesta. Jos niitä tähän asti on ollut, en ole niihin törmännyt, ja erään reserviupseerikurssitoverini mukaan tiedekunta ei aiemmin ole lukenut mitään varusmiespalveluksesta hyväksi. Humanoid.. tai siis humanistisella tiedekunnalla on olemassa linjaukset hyväksiluvuista - hyvä että nyt meilläkin. Parasta on, että asiasta vielä tiedotetaankin kohtalaisesti. Opintopisteet eivät itselleni erityisesti ole tarpeen, mutta silti tervetulleita.