Profiili

Oma valokuva

Jyväskyläläistynyt IT-alan yrittäjä, kirjanpitäjä, valkokaulusduunari, kauppatieteiden kandidaatti ja tietojärjestelmätieteen opiskelija. Joskus saattaa lipsahtaa myös politiikan puolelle. Huhuista huolimatta en oikeasti ole kokoomusnuori, vaan lähinnä oikeistoliberaali.

Blogin kirjoittaminen on minulle ensisijaisesti keino omien ajatusten järjestelyyn aiheesta jos toisestakin. Erityisesti tekstit keskittyvät verotuksen, opiskelun, talouspolitiikan ja välillä yrittämisen tai sijoittamisenkin ympärille. Kirjanpitäjätaustani ja opintojeni vuoksi niistä aiheista voin kertoa tietävänikin jotakin.

Blogissani ja g+:ssa näkyy silloin tällöin myös yksittäisiä valokuvapäivityksiä, mutta ne julkaisen pääosin firmani nettisivuilla. Valokuvaportfolio löytyy osoitteesta http://portfolio.koskila.netYritykseni nettisivut löytyvät osoitteesta http://site.koskila.net. Mikäli asiat ja jutut joita päivittäin teen oikeasti kiinnostavat, niistäkin löytyy enemmän tietoa omilta nettisivuiltani.

Valokuvaustouhuista lisää myös FB-sivullani: https://www.facebook.com/koskila.net.

30.1.2012

Sijoitusosakeyhtiö uhkaa käydä turhan ongelmalliseksi!

Olen aiemmin tarjonnut sijoitusosakeyhtiötä opiskelijallekin estämään opintotuen menetys omien tulojen vuoksi. Jokin ratkaisu ongelmaan täytyy saada, sillä itsekin menneenä vuonna menetin tulkinnasta riippuen joko noin 500, tai sitten 1000 euroa pienistä myyntivoitoista ja osingoista johtuen, vaikka lähinnä keskityinkin holdailemaan. Sijoitustoiminnan kannattavuus oli siis joka tapauksessa lähellä nollaa, vaikka salkun reaalituotto olikin kohtuullinen.

Tässä kirjoituksessa käsittelen syitä, miksi en aio perustaa sijoitusosakeyhtiötä hallinnoimaan omistuksiani.

23.1.2012

VR ei pettänyt taaskaan!

VR:llä - Valtion Rautatiemonopolilla - on uskomaton kyky täyttää aina odotukset, ja jopa ylittää ne, kun puhutaan epäonnistumisesta asiakkaan toiveiden ja toisaalta yhtiön oman palvelulupauksen täyttämisestä. Yhtiö ei tavallaan pettänyt minua taaskaan, vaikka matka oli taas kohtuullinen epäonnistuminen.

Vaikka laskenkin linux-distrot kehittäjineen hyvisten porukkaan, niitä ja pahuuden yhtiöitymä VR:ää yhdistää eräs merkittävä piirre: ne ovat edullisia vain jos omalle ajalleen ja sivukuluilleen ei laske mitään arvoa. Tästä tuli taas oiva osoitus eilen pyrkiessäni Ähtäristä Jyväskylään.

16.1.2012

Välistävetäjä vaan tienaa paremmin!

Kauppalehti uutisoi tänään harmaan talouden kasvusta Portugalissa. Uutisen sävy on yllättävänkin neutraali: kerrotaan, että veronkorotukset ja lisääntynyt työttömyys synnyttävät harmaata taloutta ja aiheuttavat menetyksiä verotuloihin. Nykyisellään harmaan talouden arvellaan olleen noin 25 % maan bruttokansantuotteesta.

Portugali ei kuitenkaan ole yksin ongelmiensa kanssa. Kreikan ja Italian - siis parin muun aiemmin haukkumani maan - harmaa sektori lienee vielä suurempi, ja Suomi ja moni muu byrokratian mallimaa seuraa perässä.


3.1.2012

Haluammeko presidentiksi ammattilaisen vai jonkun jolla ei ole mitään muutakaan tekemistä?

Näin presidentinvaalien alla on mukava tarkastella vähän presidenttiehdokkaiden taustoja.

En itse haluaisi presidentiksi pitkän linjan ammattipoliitikkoa, eli näin kansan kielellä, poliittista broileria. Mielestäni presidentin pitäisi - ehkä vielä kansanedustajiakin vahvemmin - edustaa kansaa, ja tietää mitä kansalaisten jokapäiväiseen elämään kuuluu. Presidentti ei saisi ainakaan jo kautensa aluksi olla norsunluutorniinsa sulkeutunut satulasta johtaja, joka ei ole nähnytkään valtakuntansa asukkaista muita kuin hännystelijöitä tai virkamiehiä vuosikausiin.
"Papabear kaikille yksiköille: Pääsiäisnoita
on laskeutunut."

Kuvan lähde: iltalehti

Poliittisia broilereita presidenttinä on jo yritetty, monesti. Mm. Tarja Halonen (kuvassa oikealla), jonka suurin saavutus presidenttikaudellaan lienee Conan O'Brieniltä näyttäminen.

No, mitä nykyisillä presidenttiehdokkailla sitten on taustallaan?

Käsittelen kaikki vaalien ehdokkaat mielivaltaisessa järjestyksessä. Ehkä vähän suuntaa-antavasti vasemmalta oikealle. Ehkä.

2.1.2012

Keskiluokkaisuuden kutsun kuulen

Keskiluokkaisuus, here I come! Vaihteeksi hiukan henkilökohtaisempaa kirjoitusta tiukalla sosiologisella pohdinnalla ryyditettynä.
Pari autoa, koira, kissa, muutama lapsi, duunari-isä,
hyvä toimeentulo ja omistusasunto lähiössä.
Simpsonit ovat stereotyyppinen
(alemman?) keskiluokan perhe.

Vaimo, vanhuus ja vakituiset tulot eivät tule yksin. Vähintäänkin mukana tulevat vaatimukset mukavammasta autosta joka olisi turvallisempi ja jossa voisi kuljetella enemmän tosi tärkeitä tavaroita paikasta toiseen ja johon mahtuu koira takakonttiin ja jossa on toimivat penkinlämmittimet ja jonka käynnistäminen ei vaadi sellaista teknisen osaamisen taidonnäytettä kuin auton lämmittämistä lohkolämmityksellä, ja niinpä nyt oli sitten ostettava farmariauto.

Identiteettikriisiä ja luokkayhteiskuntapohdintaani vakavoitti entisestään molempien firmojeni ja toisaalta sijoitustoimintani alustavien tilinpäätösten valmistuminen yhdistettynä palkankorotukseen ja opintotuen takaisinperinnän uhkaan.

Nousu keskituloiseksikin näyttää olevan pakolla edessä vaikka mitä kirjanpitokikkoja käyttäisi.